Ihmiset huutavat ja huitovat kaikki; järjensanaa ei siitä melusta voi käsittää — ja Heikki seisoo ymmällä eikä käsitä, mihkäpäi lähtiä! Me kiljuumma ja karjumma Heikille jotta:
— Paina, paina vai suaraa!!!
Mutta ku se miäs seisoo tuas eres ja huitoo lipullansa — niin Heikki kääntyy ympäri ja lähtöö juaksemhan justhin toisapäi!!
Me taomma nyrkkiä penkkihi, huuramma ja kiljumma — — —
Onneksi seisoo siälä joitaki palkintotuamaria raralla vastas. Ne huutivat ja hosuuvat taas Heikille — ja Heikki ei käsittäny, mihkä kummaha sen pitääs juasta!
Ja sillä aikaa puikkii statioonin portista kentälle muun maan miähiä ku
Vilkkilän kissoja!!!
Ne juaksoovat Heikin sivuutte siinä rytäkäs ja me suamalaaset hypimmä tasapökkää lehterillä, revimmä omia ja toisten hiuksia ku hullut, äääh — —
— Kolme amerikkalaasta yhres klungas! — kähisöö Pihkala.
— Ja tuas miäs! — ja taas miäs! —.
— Heikki, Heikki ääh — — — ulvoomma me kaikki muut.