Mutta sitte Heikki äkkää, jotta tuanne nua muut sittekki juaksoovat ja lähtöö perhän aika kyytiä. Monta miästä siinä pääsi Heikin erelle, mutta nyt painaa Heikki hurjaa vauhtia ja ottaa kiinni karkulaasia ku sataas. Miäs miäheltä pyhkii Heikki sivuu, tuloo viimmeeselle suaralle ja aina vai kiristää.
Me kiljumma kärisevin kurkuun.
— Paina paina Heikki! Paina heikatis — —.
Ja Heikki painaa — —
Nuan 30 metriä maalista pinnistää Ranskan paras miäs hampahat irvis viimmeestä vetuansa ja meirän Heikkimmä näyttää yrittävän ottaa se sisulla kiinni.
— Ja me yllytämmä.
Mutta nuan 20 meeterin pääs maalista oli jokin vanha kalkkiviiva raran poikki ja siinä kummallaki pualella seisoo joitaki toimihenkilöötä. Franskalaane yrittää kaikkensa, mutta justhin siinä viivalla, parinkymmenen meeterin pääs oikiasta maalista, se kaatuu suinpäin pyärtynhenä keskelle rataa.
Heikki luuloo jotta nyt se hyppäs maalihi — ja lopetti juaksunsa kans samalle viivalle!
— Heikki Heikki!!! — karjumma me. — Ei s'oo siinä maali, juakse juakse tuanne toiselle viivalle — — — kuuleksä — Heikki! — — —.
Mutta kaikki karjuuvat ja kiljuuvat mitä kurkusta mahtuu. Amerikkalaaset kiljuuvat omille miähillensä, joit' on siinä kymmenen meeterin pääs tulos.