Neljännes eräs olivat Sveitsi, Italia, Argentiina ja Turkki. Siin' olivat sveitsilääset ylivoimaasia, eiväkkä ottanhekkaa ittestänsä kaikkia. Säästöövät loppukilpaaluhu. Sveitsin joukon muarostivat Bornen, Imbach, Moriaud ja Strebi. Aika oli »vain» 42,2 — entinen mailmanennätys. Juaksusta näki, jotta sillä joukolla on varaa viälä parantaa. Päätä puristeltihin ja arvooteltihin, kuinka Amerikan sakin käyrähän. Amerikka on aina pitäny näitä viästinjuaksuja omina patenttiina ja jo rupes meis elämhän hiljaane toivo, jotta nyt se menettää kultametallit — ja Suami pääsöö ehkä ensipalkinnoos Amerikan erelle. Se se oli, joka meillä aina oli miäles. Vaikka kyllä se oikiastansa oli hävitööntä ja liikaa pyyretty, jotta Suamelle orotettihin enempi kultamitallia ku suurelle Amerikalle. —
Niin, toiseksi tuli täs sarjas Italia ja kyllä oli posetiivarien leiris ilua ja riamua! — Turkki tulla luputteli kaukana toisten peräs, eikä näyttäny kiirusta pitävänkää.
Viirennes eräs oli vain Ruatti ja Tanska. Puala ja Meksikko jäivät suasista pois. Ruattalaaset on meistä suamalaasista erellä lyhyen matkojen juaksuus ja varsinki viästinjoukkona. Tanskan voitti Ruatti helposti ajalla 43,8, eikä tarvinnu kaikkiansa puristaakkaa. Ruattin joukos juaksivat Engdahl (kova ja sisukas poika, joka pystyy kiristämhänki ku tarvithan) Branting, Österdahl ja Wejnarth.
Viimmeeses eräs oli sitte se orotettu Amerikan joukko (Clarke, Hussey, Leconey ja Murchinson), Ranska ja Liettua. — Amerikkalaaset taisivat olla vähä hermostunehia niistä uusista mailmanennätyksistä ja sitä varte pistivät heti kovan vauhrin. Ei ollu siinä apua niistä muista sakiista. Jänkit saivat pistellä yksistänsä ja tulivat n. 30 m. ennen ranskalaasia maalihi. Liettualaaset olivat oppikloppia. Amerikkalaaset saivat hurjan tuloksen. Löivät toisen kerran mailmanennätyksen erinomaasella tuloksella 41,2. S'oIi kokonaasta kahreksan kymmenes osa sekunttia alle enklantilaasten ja sveitsiläästen tulosta! — Jo rupes selviämähän kaikille, jotta kyllä Amerikka näyttää kumminki jöötä pitävän täs lais.
Mutta viälä täytyy suarittaa toinen karsinta, n.s. semifinaali, johka pääsivät alkueris ensimmääseksi ja toiseksi tuilehet joukkueet. Toinen karsinta suaritettihin seuraavana päivänä, maraton-sunnuntaina.
Eriä oli kolme. Ensimmääses olivat Amerikka, Kanaata, Sveitsi ja Kreikka. — Meno oli amerikkaIaasilla heti täyttä lentua. Sveitsin joukkue piti lujalla ja tarjos vastusta. Mutta ei jänkiille piisaa; ne poijat osaavat panna kaikkensa pihalle. Tulos oli suarastansa sikamaane — 41 sekunttia! Se oli kolmas kerta uusi mailmanennätys ja vissihin sellaane, jotta se nyt hetken aikaa pysyykin. On vaikia käsittää tuallaasta tulosta; sehän on vain 10 ja neljäsosa sekunttia miästä päälle.
Sveitsin joukko juaksi ittensä täs yritykses hajalle, niin että ku jonkun tunnin päästä sitte tuli loppukilpaalu, niin silloo eivät miähet enää jaksanhet ollenkaa. — Kanaata oli kolmas. Kreikka putos pois.
Toises eräs olivat Enklanti, Unkari, Italia ja Tanska. Sen voitti tiätysti Enklanti, vaikka Unkari pitikin lujalla, eikä jääny ku pari metriä. Enklannin aika oli sekin hyvä 41,8. — Kolmas oli Italia ja Tanska viimmeene.
Viimmeeses eräs oli Hollanti, Ranska, Ruatti ja Etelä-Afrikka. Kaks ensimmäästä tappeli keskenänsä ja Ranskan joukko yritti hartahasti parempiansa vastahan. Hollanti voitti parilla meeterillä. Aika oli 42,2. — Ruattin joukko hävis tuntuvasti Ranskalle, jäären n. 5 m. ja Afrikan sakista oli nyt aivan veto kaikki. Tulivat n. 15 m. ruattalaasten peräs.
Ku nyt oli jälellä 6 parasta joukkua, alkoo totinen ja tosi loppuottelu. Siitä tuli taas Amerikan ja Enklannin välinen tappelu. Jännitys oli yleesös suuri, yks kihinä ja pörinä joka pualella. Lähtö onnistuu mainiosti ja kesti pualisen sataa metriä, ennenkö saattoo nährä, jotta amerikkalaane rupiaa pääsemhän ethen. Kutakuinkin yhtaikaa saivat Amerikan ja Enklannin toiset miähet viästin, kumminki niin, jotta amerikkalaane kerkes jo ponkaasta metrin verran etumatkaa. Sitkiää oli kamppaalu, mutta Amerikan joka miäs pitää ja lisää etumatkaansa, n'otta pualimatkas oli jo pari metriä erua. Jota likemmäs loppua tultihin, sitä hurjemmin miähet yrittivät ja vauhti näytti paranevan miäs miäheltä. Amerikkalaasten tyyli on jonkinlaasta moottorilla-ajua, niinku Paddokin juaksutapa. Ne hakkaavat jaloolla ku moottorit. Kruppi on toisilla aiva pystys, toisilla taappäi kenos, niinku Paddokilla. Enklantilaaset juaksoovat kaunihemmin, ethenpäi nojaten ja pitkillä askelilla. Kummallakin siis »kansallinen» tyylinsä: Amerikalla jykevä koneellisuus eli moottorivoima ja Enklannilla pitkäkoipisten jahtikoiriensa juaksutapa. — Hollanti oli hyvä kolmonen, Unkari neljäs (Gerö, Kurunzi, Muskat ja Rozsahegyi), Sveitsi viires ja Ruatti viimmeene, pahasti peräs.