— Nii että kukkoo työ outta oikennii?
Mä en tiänny mitä m’olsin sille sanonu. Ei passannu suuttuakkaa ku viarahaksi oli käsketty, mutta ku se mua kukooksi kohta karahteeras, niin sanoon suarahan jotta:
— Kukkoopa tiätysti! Oikee poikakukkoo!
Ja siitä tuli aikamoone naurunrähäkkä.
Viimmee yks sanoo jotta:
— Se kysyy kuka sin’oot?
— No mutta kukkoohan se sanoo!
— Se on sitä Savon murretta!
— Vainnii. No on se kans ihmisten puhetta — tuumasin mä.
— Onkos Jaakkoo pessy tänä aamuna silmiänsä? — kysyy heti yks savolaas-akka.