Ja viäthin putkahan.

Siäl’oli olkipolsteri nurkas niinku herrat hyvin tiätää, ja sen päälle käskettihin panna maata.

— Tuata, tuata — sanoo toinen herra. — Mihnäs täält’ on lakana?

Poliisia nauratti. Sanoo jotta:

— E-hei täälä lakanoota pistouvata!

— Mutta, tuata, tällä mun kampraatillani on lakana palttoon plakkaris.
Eikö me saa sitä tänne? — kysyy se toine herra, joka viälä puhuu.

Se toine ei puhunu enää mitää. Se mässähti heti keskelle laattiaa.

— No joo, kyllä sen saa — nauroo poliisi ja meni ja haki.

Herra levitti sitte lakanan polsterin päälle ja pyäritti kampraattinsakki sen päälle. Ja sitte kans pani maata.

Ja hyvin nukkuuvat ainaki kaks tiimaa, kun samas aukes putkan ovi ja sinne lykättihin kaks kauhiasti rähisevää hampuusia. Poliisi nakkas olkipolsterin niillekki.