— Lilli? Mikä Lilli? — kysyy hra Plumpäri jo paljo leppoosammalla äänellä ja karvakki pääs laski.
— Etkö sinä muista enää pikku Lilliäsi? — Kauan sitte — — —
— Onko se Lilli H.? — kysyy hra Plumpäri silmät sulooses sikkaras ja rupes mukavasti rykimähä.
— Juu, juu! — Minä olen viime yönä saapunut pienelle tripille tänne. —
Tahdotko tavata?
— Tiätysti! Kuule mihnä sä veitikka asut? — Sentraalis? Jahah. Kello 2!
Sepä ihanaa! Oletko sinä kiltti?
— Juu, juu!
Ja hra Plumpäri soitti poikki ja pani tärkkipairan ylensä, hyrääli sitä viisua jotta
Jaak elskar Karmen
o Karmen elskar mej.
Ja hra Plumpäri voii hyvin. Sulooset muistot.
Hra Plumpäri soitti yhrelle tutulle tohturille jotta: