— Höristelkää mitä höristelettä — sanoo Suami kaikenmailman valtakunnille. — Täälä sitä on armeijaa minkälaasta vaan tarvithan. Meill’ on apuretkikuntia vaikka mistä sortista ja sellaasia poikia ovakki, että tokenoo.
Kahres päiväs me lyämmä pysthyn valkoosen, punaasen, sinisen, vehriääsen, keltaasen, sini-valkoosen, punakeltaasen, monarkisti-tasavaltalaasen, temokraattisen, tsaristisen, taloonpoikas eli kansan armeijan, puhumatakkaa lahtari-, punakaartilaas- ja anarkisti-armeijoosta.
Meirän passaas lyärä lafka pystyhy ja ruveta tarjuamaha mailmalle apuretkikuntia.
Näin:
— Vassokuu, pasaalusta, bitte, silvuplee, pliis-Mister, kualemanpataljoona joka sortista!
Ehta kotimaasta kasvua ja koulua!
— Aa jos parempaa koulua halutahan, on sitäki!
— Saisko olla Siibunt svantsih Kaiserlih Jeeger bataljon?
— Tai Angloruskii Murmanskii legion?
— Tai Finskii kommunistiitseskii pataljon smerti Petrogratskavo seevernavo frontta?