Ei! — Torppari Suami, s'oon päättäny, jotta se ottaa koko mailman eristykset ja sivistykset ja parannukset, tiäthet ja taithet, virastot ja laitokset, tekniikat ja teoriijat, konsulentit ja kompromissit, kialtolait ja imeväästen äänestykset ja kansanopetuksen uuristukset, oppivelvollisuuspakot ja käsittämättömät suajeluslain säärökset, tähtitaivahan kartoottamiset ja normaaliaijat — — summakaupalla koko höskä!
— Mitäs sitä kituuttaa, - tykkää Suami. - Otethan heti kaikki mailman lait ja parakraafit, nii totta jukulauta m'oommaki eristyksen kehityksen riamukuluus vähä niinku fööris, eikä aina häntäpääs! Mitä tuata kahreksaakaa tuntia täs enää tehrähän, ku siit'ei oo muuta ku harmia?
— No, non noo! — koitti Plumpäri keriitä välihi, mutta mä verin vai henkiä pikimmiten ja paasasin jotta:
— Ja jos sillä hyvä eres, mutta ku aina vai uusia lakia ja asetuksia tuloo ku turkinhiasta, n'ottei s'oo kummakaa jos sua Plumpäri rupiaa jo vähä viippoottamhan täs uuristusten hirmumyrskys, jota me ny meemmä aiva tukka oikoosna, — ja ku mä oikee toren sanon, nii muakin pakkaa jo viämistämhän, mutta takakenohon.
— Mhyy-yh — tuumas Plumpäri.
— Mitä sä luulet, jotta tästä huushollista tuloo? Valtiomyllyn käyttäjät ovat kruuvvannehet myllyntullin nii korkialle, jotta jos tynnörin rukihia maastas saat, nii kapan jättäävät omhan käthes. Mutta myllärit tykkäävät vai jotta:
— Hyvin menöö valtiotalous ja kovasti kannattaa!
— Ymmärräk' sä Plumpäri, jotta sitä pitää koittaa tällätä aikanansa suu säkkiä myäri, eikä aina vai huutaa ja hoilata jotta:
— Näin me laitamma ja näin me rustaamma ja sellaasia uuristuksia ja tällääsiä parannuksia — mutta mistä ne rahat tuloo? Helppo s'oon huseerata niinkauan, kun kansall' on viälä jotakin kynittävää, mutta mitäs sitte nypithän, ku ei oo enääkarvojakaa?
— Tuata, tuata — — sanoo Plumpäri.