— Saitkos Niilon jäseneksi?
— Sain. Totta kai sinä myöskin olet siihen ruvennut?
— Olen minä.
— Ei Reijolan isäntä ole siellä sinun luonasi ollut?
— Ei. Pitäisikö sen tulla?
— Pitäisi. On ollut sellaista mielipidettä että sinut pitää saada sen kaupan hallituksen puheenjohtajaksi. Ja Reijolaisen oli puhe tulla sinua edeltäkäsin puhuttelemaan.
— Ei. Älä nyt — —! Enhän minä ole mikään kauppa-asiain tuntija!
— Et, mutta siihen aijotaankin nyt saada johtoon sellaisiakin miehiä, jotka osaavat ottaa asian muultakin eikä vain halpain tavarainhintojen ja voittoprosenttien kannalta, ja jotka osaavat asiaa muillekin selvittää. Ja sinä olet yksi sellainen. Sinä olet siellä nuorisoseurassa niin tottunut sellaiseen.
— Niin, mutta — —
— Älä huoli yhtään vetää siihen muttia. Kyllähän se nyt on nähty että sinä siihen kelpaat. — Vai ei se Reijolainen ole vielä teillä ollutkaan. Sen oli puhe kehoittaa sinua kirjoittamaan tästä asiasta lehteenkin. Sanoi kuulleensa sinun kerran puhuvan osuustoiminnasta jossain iltamassa ja sanoi että se oli parhain puhe mitä hän on koskaan siitä asiasta kuullut.