Jäi taas eteensä tuijottamaan.
— Pössö! murahti sitten itselleen ja liikahti hermostuneesti.
Kirjeestä oli tullutkin kokonaan toinen kuin hän oli aikonut.
Siitä oli tullut rakkauskirje — —
Hän oli jo rutistamaisillaan kirjeen kouransa sisään, kun samassa houkutteleva ajatus tuli mieleen.
— Jos lähettäisikin tällaisen kirjeen — —
Hän luki sen vielä kerran.
— Kyllähän se oikein oli tämäkin ja kauniisti — mutta — —
Ulos katsoen, huulet tiukasti suljettuina hän rutisti kirjeen kouransa sisään ja pisti taskuunsa.
Hetkisen istuttuaan hän alkoi kirjoittaa uutta kirjettä, huolellisesti varoen, ettei siitä vain tulisi samallaista kuin äskeinen oli.