Baptiste Punainen antoi merkin ja keihäs lävisti Stockardin rinnan. Sturges Owen huomasi norsunluukärjen pistävän esiin selästä, näki miehen horjuvan, hymyilevän ja kuuli katkeavan keihään äänen, kun mies kaatui. Silloin lähti hän alas jokea viedäkseen venäläisille tiedon Baptiste Punaisesta, jonka maassa ei ole Jumalaa.
POHJOLAN TYTÄR.
— Te olette — kuinka sanoisin — laiska ihminen ja haluaisitte saada minut vaimoksenne. Se ei ole hyvin. Ei, ei koskaan laiska mies tule minun miehekseni.
Näin puheli Joy Molineau Jack Harringtonille, ja viime yönä oli hän puhunut samoin Louis Savoy'lle, mutta ranskaksi.
— Kuulkaa, Joy!
— Ei! Ei! Miksikä kuuntelisin laiskoja ihmisiä? Tämä ei ole kaunista: käytte luonani, koetatte voittaa suosiotani, ettekä tee mitään. Kuinka te voitte hankkia elatusta perheellenne? Miksi teillä ei ole kultahiekkaa? Onhan monilla muilla sitä liiaksikin.
— Minäkin olen työskennellyt ahkerasti, Joy. Joka päivä olen ollut tiellä tahi joella. Palasin juuri nyt. Koirani väsyivät. Toiset ovat onnellisia ja löytävät paljon kultaa, mutta minä — minä en ole onnellinen.
— Oh! Mutta kun se mies, muistatteko, Mc Cormack, intiaanivaimonsa kanssa löysi kultaa Klondykesta, te ette menneet. Toiset menivät ja ovat nyt rikkaita.
— Tehän tiedätte, että suoritin etsiskelyjä Tananan yläjuoksun varsilla enkä tiennyt Eldoradosta ja Bonanzasta mitään ennenkuin oli liian myöhäistä.
— Ne ovat vain verukkeita, te ainoastaan — miten sanoisin — kierrätte asiaa.