Dede, joka tuskin oli kuunnellut, näytti äkkiä tehneen päätöksensä ja astui molempien miesten eteen. Hänen kasvonsa olivat kalpeat, mutta päättäväiset, niin että Päivänpaiste katsoessaan niitä muisti päivää, jolloin Dede ensi kerran oli ratsastanut Bobilla.
"Malttakaa", sanoi hän. "Haluan sanoa jotakin. Elam, jos teet tämän mielettömän teon, niin en mene kanssasi naimisiin. Kieltäydyn menemästä kanssasi naimisiin."
Surkeudestaan huolimatta loi Hegan häneen pikaisen kiitollisen katseen.
"Aion käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseni", alkoi Päivänpaiste.
"Odota", keskeytti Dede taas. "Ja jollet tee sitä, niin minä menen kanssasi naimisiin."
"Annahan kun selvittelen itselleni tätä ehdotusta." Päivänpaiste puhui hitaasti ja hillitysti. "Jos ymmärsin oikein, niin sinä haluat tulla vaimokseni, jos minä jatkan liikepeliäni? Sinä tulet vaimokseni, jos minä näännytän itseni työllä ja juon martinicocktaileja?"
Joka kysymyksen jälkeen hän vaikeni, ja Dede nyökkäsi myöntymyksen osoitukseksi.
"Ja sinä menet heti kanssani naimisiin?"
"Kyllä."
"Tänään? Nyt?"