"Mitä tarkoitat?"
"Myöhästyt päivällisiltä. Syövät illallista, ennen kuin olet siellä."
Smoke oli antamaisillaan taitavan ja ivallisen selityksen, mutta äkkäsi samalla vilahduksen Shortyn silmässä ja jatkoi pukeutumistaan. Näppäryytensä menettäneillä sormillaan hän sitoi kaulaliinan merimiessolmuun, puuvillakankaisen paitansa kauluksen alle.
"Toivon, etten olisi lähettänyt kaikkia tärkkipaitojani pesulaitokseen", mutisi Shorty osaaottavaisesti. "Olisin voinut auttaa sinua."
Sitten Smoke koetti kiskoa kenkiä jalkaansa. Vahvat villasukat eivät mahtuneet kenkiin. Hän katsoi vedoten Shortyyn, mutta tämä pudisti päätään.
"Ei ole. Enkä antaisi lainaksi, jos olisi ohkaiset sukat. Kiskaise hirvennahkaiset käpäliisi, hyvä mies. Palelluttaisit varmasti varpaasi tuollaisissa narrimaisen ohkaisissa kengissä."
"Maksoin niistä viisitoista dollaria välikädelle", voivotteli Smoke.
"Oletan, ettei sinne tule yhtään miestä, jolla ei ole hirvennahkaisia."
"Mutta siellä on naisia, Shorty. Saan istua pöytään ja syödä oikeiden elävien naisten kanssa — rouva Bowien ja useiden muiden kanssa, niin sanoi eversti minulle."
"Eivät hirvennahkaiset vie heiltä ruokahalua", oli Shortyn päätelmä.
"Kummallista, mitä se eversti tahtoo sinusta?"