"Se on nyt havaittu rikkaaksi — pelottavan rikkaaksi. Vakuutetaan, että kukin valtauspalsta on miljoonan ja enemmänkin arvoinen. Siellä asetettiin rajat vasta toissa päivänä."
"Muistan rynnäkön."
"Hyvä. Koko joki on nyt merkitty, ja sen sivujoet myös. Mutta pääjoella on palsta numero kolme löytöpaikan alapuolella vielä rekisteröimättä. Joki oli Dawsonista niin kaukana, että komissaari määräsi rekisteröimisajaksi kuusikymmentä päivää palstanrajain määräämisestä lukien. Jokainen palsta tuli rekisteröidyksi, paitsi numero kolme alhaalla. Cyrus Johnson oli paaluttanut sen itselleen. Siihen se jäi. Cyrus Johnson katosi. Kukaan ei tiedä, kuoliko hän vai menikö alas- tai ylöspäin virtaa. Kuuden päivän kuluttua hänen rekisteröimisoikeutensa päättyy. Kuka sitten paaluttaa sen palstan ja saapuu ensimmäisenä Dawsoniin rekisteröittämään sen, hän saa sen."
"Mutta miksei sitä tiedä jokainen?" kysyi Smoke epäilevästi.
"Alkavat jo tietää. Ovat pitäneet pitkän ajan sitä salassa, ja vasta nyt se tulee ilmi. Seuraavan vuorokauden kuluessa kohoaa hyvien koiravaljakoiden arvo kovasti. Teidän on lähdettävä täältä heti päivällisen päätyttyä ja niin soveliaalla tavalla kuin voitte. Olen järjestänyt sen. Eräs intiaani tuo teille kirjeen. Te luette sen, olette hämmästyvinänne, teette anteeksipyynnöt ja lähdette."
"Minä … hm … en käsitä."
"Hölmö!" pääsi tytöltä puoliksi kuiskauksena. "Teidän on mentävä ja hankittava tänä iltana koiravaljakoita. Minä tiedän kaksi. Sitten on teillä oma koiravaljakkonne. Ja teidän on ostettava vielä lisää. Siinä tehtävänne tänä iltana. Ostakaa parhaat. Siinä kilpailussa voittavat koirat yhtä hyvin kuin miehet. Matka on satakymmenen mailia, ja teidän on saatava vaihtaa koiravaljakkoa niin usein kuin mahdollista."
"Oh, huomaan teidän tahtovan, että lähtisin leikkiin", sanoi Smoke pitkäveteisesti.
"Ellei teillä ole rahaa koirien ostoon, niin minä —", sanoi Joy, mutta ennen kuin hän oli saanut lauseen loppuun, sieppasi Smoke puhevuoron.
"Voin ostaa koirat. Mutta — hm — ettekö pelkää, että se on uhkapeliä?"