Kolmasti Wildwater rikkoi hyvän munan kokeeksi ja pani ne vierelläänolevaan kannuun.
"Kaksi enemmän kuin laskitte, Shorty", sanoi hän, kun he lopettivat laskemisensa.
"Silloin olen laskenut väärin", tunnusti Shorty ritarillisesti. "Ne voitte saada kaupanpäällisiksi."
"No hyvä, ne kyllä jaksatte lahjoittaa", sanoi Wildwater synkästi. "Siinä oli se osa. Yhdeksäntuhatta kuusisataa kaksikymmentä. Minä maksan ne nyt. Kirjoittakaa kuitti, Smoke."
"Miks'ette laske ensin muitakin", ehdotti Smoke, "ja maksa kaikkia yht'aikaa?"
Wildwater pudisti päätään. "Olen huononlainen laskumestari. Asia kerrallaan, niin ei tapahdu erehdyksiä."
Hän meni turkkinsa luo ja veti sen kummastakin sivutaskusta kaksi kultapussia, jotka olivat pulleita ja pitkiä kuin Bolognan makkarat. Sen jälkeen kun ensimmäinen munaerä oli maksettu, oli pusseissa ainoastaan muutamien satojen dollarien arvosta kultaa.
Miehet nostivat erään suopanelikon pöydälle ja alkoivat laskea jäljellä olevia kolmeatuhatta. Kun he olivat päässeet sataan, iski Wildwater munaa lujasti pöydänkulmaan. Se ei raksahtanut, vaan kilahti kuin marmorikuula.
"Kovassa jäässä", huomautti hän ja löi kovemmin.
Hän näytti munaa: ainoastaan kuoressa oli ohut juova sillä kohtaa, mihin isku oli sattunut.