"Tähän vuodenaikaan voisin antaa teille kolmen päivän etumatkan", sanoi Snass illalla Smokelle. "Te ette voi peittää jälkiänne. Anton pakeni lumettomana aikana. Nämä nuoret mieheni kulkevat yhtä nopeasti kuin paras valkoinen mies, ja lisäksi te polkisitte heille tietä. Ja kun lumi lähtee, pidän varani, ettette saa samanlaista tilaisuutta kuin Anton. Täällä on niin terveellistä elää. Ja maailman muisto kalpenee pian mielestänne."
"Kirottua koko Danny McCan-juttu", sanoi Shorty Smokelle. "Hän on täi tientekijäksi. Mutta hän vannoi, että hän tuntee länteen vievän tien, ja siksi meidän on oltava hänen kanssaan hyvää pataa, muuten sinä jäät kiikkiin, Smoke."
"Minäkö? Kaikki kolmehan me jaamme saman kohtalon", vastasi Smoke.
"Emmepä totisesti. Sinun kohtalosi lyö pian niskaasi kuin korkeuksien kotka."
"Mitä tarkoitat?"
"Etkö ole kuullut uutista?"
Smoke pudisti päätään.
"Dannyn vaimo on vast'ikään kertonut sen nuorille miehille." Shorty vaikeni hetkeksi vaikutusta vahventaakseen. "Ja pojat kertoivat luonnollisesti minulle, että tyttötulet sytytetään tänä iltana. Siinä kaikki. No, mitäs sanot?"
"En käsitä tarkoitustasi, Shorty."
"Etkö? Vai et! Ja sehän on selvä kuin seitsemän päivää. Eräs hame haluaa sinulle, ja se hame sytyttää tulensa, ja hameen nimi on Labiskwee. Oh, olen kyllä nähnyt, miten hän silmäilee sinua. Hän ei ole milloinkaan sytyttänyt tultaan. Hän on sanonut, ettei hän halua mennä naimisiin intiaanin kanssa. Ja nyt, kun hän sytyttää tulensa, on selviö, että se tarkoittaa minun poloista Smoke-veikkoani."