"Nyt minä lakkaan", sanoi hän pankinpitäjälle, kun voitti.
"Oh, ei sinun tarvitse näyttää sitä minulle", sanoi Shorty, kun he menivät punnitsijan luo. "Minä olen pysynyt perässä. Sinulla on saatavaa noin kolmetuhattakuusisataa. Kuinka liki osasin sanoa?"
"Kolmetuhatta kuusisataakolmekymmentä", vastasi Smoke. "Ja nyt sinä saat kantaa kullan kotia."
III.
"Älä kiristä liiaksi onneasi", pyyteli Shorty Smokea heidän tuvassaan seuraavana iltana, kun Smoke teki valmistuksia lähteäkseen Elkhornin ravintolaan. "Sinä käytit valtavan suuren määrän vihjeitä, mutta käytit ne loppuun. Jos menet takaisin, menetät varmaan kaikki voittosi."
"Mutta olenhan sanonut sinulle, Shorty, ettei minulla ole vihjeitä. Se on laskelmaa. Se on järjestelmä. Minä en voi hävitä."
Kun he astuivat Elkhornin ravintolaan, kääntyivät kaikkien katseet Smokeen, ja pöydän ympärillä olevat tekivät tilaa hänelle. Hän istui vanhalle paikalleen pöydän päähän, missä pankinpitäjäkin oli. Hänen peluunsa oli aivan toisenlaista kuin edellisenä iltana. Puolentoista tunnin kuluessa hän teki vain neljä panosta, mutta jokainen niistä oli kaksikymmentäviisi dollaria ja jokainen voitti. Hän sai kolmetuhattaviisisataa dollaria, ja Shorty kantoi kultahiekan kotitupaan.
"Nyt on aika lakata pelaamasta", neuvoi Shorty istuessaan makuulavan reunalla ja riisuessaan jalkineitaan. "Olet seitsemäntuhatta voitolla. Se ihminen on hullu, joka kiristää kovemmin onneansa."
"Shorty, se olisi huvittavan hassu ihminen, joka ei käyttäisi hyväkseen tällaista voittojärjestelmää kuin tämä minun on."
"Smoke, olet hyvin selväjärkinen poika. Olet saanut kouluopetusta. Opit enemmän minuutissa kuin minä oppisin neljässäkymmenessätuhannessa vuodessa. Mutta olet samalla ihan väärässä, kun sanot onneasi järjestelmäksi. Olen ollut yhdessä ja toisessa mukana, olen nähnyt yhtä ja toista ja sanon suoraan ja tutunomaisesti ja vakuuttavasti, että mitään pelipankkia räjähdyttävää järjestelmää ei voi olla."