"Toverit, kerronpa teille jotakin", sanoi hän. "Kultasuoni on varmasti löydetty virran yläjuoksun varrelta. Ja minä sanon teille selvään ja vakuuttavasti, että se on tehty. Tämänkaltaista kultaa ei ole ennen näillä seuduin nähty sulattajassa. Se on uutta kultaa. Siinä on enemmän hopeaa. Voitte nähdä sen väristä. Carmack on varmasti löytänyt kultasuonen. Kuka haluaa lähteä kanssani kultapaikalle?"
Ei kukaan halunnut. Sen sijaan kuului vain naurua ja ivailua.
"Onko teilläkin siellä valtaus?" kysyi joku.
"On kuin onkin", kuului vastaus, "ja sitä paitsi kolmannes Harperin ja Ladue'n valtauksesta. Saatte nähdä, että minä myyn syrjäisetkin palstani korkeammasta hinnasta kuin te milloinkaan olette ansainneet Birch Creekissa maata penkomalla."
"Hyvä on, Daylight", pisti Curly Parson väliin imarrellen. "Teillä on hyvä maine ja me tiedämme, että teihin voi luottaa. Mutta te olette yhtä hyvin kuin ken tahansa saattanut takertua ansaan, jonka nuo maankiertäjät ovat virittäneet. Kysyn teiltä suoraan: Koska oli Carmack kullanetsinnässä? Sanoittehan itse, että hän kalasti lohia siwashilaisten sukulaistensa kera vain joku päivä sitten."
"Ja Daylight puhui totta", keskeytti Carmack kiihoittuneena. "Ja minä kerron totuuden, taivaallisen totuuden. Minä en ollut etsimässä kultaa. En sinne päinkään. Mutta kun Daylight oli lähtenyt, niin kuka muu kuin Bob Henderson tulee tavaralautalla myötävirtaa. Hän tuli Sixty Milesta käsin ja aikoi palata Indianjokea pitkin ja kantaa tavarat Quartz Creekin ja Gold Bottomin välillä olevan vedenjakajan poikki."
"Missä helvetissä on Gold Bottom?" kysyi Curly Parson.
"Bonanzan, entisen Rabbit Creekin tuolla puolen", sanoi squaw-mies kääntyen hänen puoleensa. "Siellä on suuri puro, joka virtaa Klondikeen. Minä menin sitä tietä, mutta palasin vedenjakajan poikki, kuljin monta peninkulmaa sen harjaa pitkin ja laskeuduin Bonanza Creekiin. 'Tule mukaan Carmack ja paaluta itsellesi valtaus', sanoi Bob Henderson minulle. 'Löysin sen äskettäin Gold Bottomista. Huuhtelin jo neljäkymmentä viisi unssia!' Ja minä menin mukaan, ja Skookum Jim ja Cultus Charlie samaten. Ja me kaikki paalutimme Gold Bottomissa. Minä palasin Bonanzan kautta, kun näin hirven. Me pysähdyimme Bonanzan alapuolelle ja keitimme ruokaa. Minä panin nukkumaan ja Skookum Jim ryhtyi kuin ryhtyikin kullanetsintään. Hän oli, nähkääs, tarkannut Hendersonia. Hän vie yks' kaks' kattilan koivun juurelle, täyttää sen huuhdontasoralla ja saa enemmän kuin dollarin arvosta kultametallia. Sitten herättää hän minut ja minä ryhdyn huuhdontaan. Sain kaksi ja puoli dollaria ensimäisestä kattilasta. Sitten minä nimitin poukaman 'Bonanzaksi', paalutin löytöni ja me tulimme tänne rekisteröimään valtauksemme."
Hän katseli innokkaasti ympärilleen, toivoen saaneensa toiset vakuutetuiksi sanojensa todenperäisyydestä, mutta näki vain epäluuloisia kasvoja — kaikkien muitten paitsi Daylightin, joka koko ajan hänen kertomuksensa kestäessä oli pitänyt silmällä hänen kasvojensa ilmettä.
"Paljonko ovat Harper ja Ladue antaneet teille tämän jutun levittämisestä?" kysyi joku.