Suuri shamaani teki kysymyksensä toista koitellakseen, ja Scundoo hymyili kalpeasti, sillä hän oli tottunut lukemaan ihmisten ajatukset, ja kaikki ihmiset olivat hänestä kovin mitättömiä.
"Sinä olet aina ollut suuri noita", vastasi hän. "Epäilemättä saat sinä pian selville, kuka pahantekijä on."
"Niin, piankin, kun saan hänet vain silmieni eteen." Klok-No-Ton epäili taaskin. "Onko muilta paikoilta käynyt vieraita?" kysyi hän.
Scundoo pudisti päätään. "Katso! Eikö nämä ole mainiot muchuc'it?"
Hän näytti kenkiänsä, jotka olivat tehdyt turkishylkeen ja mursun nahasta ja vieras tarkasti niitä peitetyllä mielenkiinnolla.
"Minä sain ne hyvin tiukasti tingittyäni."
Klok-No-Ton nyökkäsi jännittyneenä.
"Minä sain ne mieheltä La-lah. Hän on merkillinen mies, ja minä olen usein ajatellut…"
"Niin?" keskeytti Klok-No-Ton kärsimättömästi.
"Olen usein ajatellut", päätti Scundoo lauseensa, ja oli sitten hetken vaiti. "Nyt on kaunis päivä ja noituutesi on voimallinen, Klok-No-Ton."