Ilta-aurinko lähetti sädeviuhkansa taivaanrannan pilvien lomasta.
Läheltä, rantaan kuohuvan veden keskeltä, kuului merileijonain mylvinä.
Ne olivat kiivenneet merestä mustille kallioille, missä ne lauloivat
ikivanhaa lauluaan, taistelivat ja rakastelivat.
"Lähdetään taas, isoisä", kehoitti Edwin.
Vanha mies ja poika, nahkoihin puettuina ja alkuperäisinä, kääntyivät lähteäkseen seuraamaan vuohia metsäpolulla.