Muutaman minutin kuluttua pääsi miss Sangster ajatuksineen oikealle tolalle. Hänen ensimäinen kiintymyksensä Patiin heräsi taas hänen huomattuaan runokirjan. Miehen suurenmoinen koko, kauniit kasvot, tiukka suu, kirkkaat silmät, jalo otsa, jota lyhytvaalea tukka ei peittänyt, hänen fyysillinen hyvinvointinsa ja puhtautensa — kaikki tämä veti häntä puoleensa voimalla, jota hän ei ennen ollut tuntenut. Eikä hän kuitenkaan voinut olla ajattelematta rumia huhuja, joita hän viimeksi eilen oli kuullut Courier-Journalin toimituksessa.
"Olitte äsken oikeassa", sanoi hän. "On olemassa tärkeämpääkin puhuttavaa. Ajattelen, että voisitte selittää minulle erään asian, jota olen paljon ajatellut. Ellei se ole teistä vastenmielistä?"
Pat pudisti päätään.
"Tahdon olla suora. Olen joskus kuullut herrojen puhuvan ihmeellisistä otteluista ja kummallisista vedonlyönneistä enkä kiinnittänyt niihin silloin huomiotani, vaikka minusta tuntui, kuin urheilun suojassa harjotettaisiin paljon petosta. Kuu katselen esimerkiksi teitä, on minun vaikea ymmärtää, kuinka te voitte olla mukana tuollaisessa pelissä. Ymmärrän, että pidätte urheilusta sinänsä ja myöskin sen tuottamista rahoista, mutta minä en voi käsittää…"
"Ei siinä ole mitään käsittämistä", keskeytti Stubener Patin hymyillessä ystävällisesti. "Ne ovat satuja nuo puheet petoksesta, etukäteen sovituista otteluista ja kaikki tuollaiset tyhmyydet. Niissä ei ole mitään perää, miss Sangster, sen voin vakuuttaa. Sallikaa minun kertoa nyt, kuinka keksin Glendonin. Sain hänen isältään kirjeen…"
Mutta Maud Sangster ei antanut pettää itseään, vaan kääntyi Patin puoleen.
"Kuulkaahan. Muistan erikoisen hyvin erään tapauksen. Se koskee erästä ottelua, joka tapahtui useita kuukausia sitte — olen unohtanut nyrkkeilijöitten nimet. Muuan Courier-Journalin toimittajista kertoi minulle aikovansa ansaita sievoisen summan. Hän ei sanonut toivovansa, vaan aikovansa. Hän sanoi kuuluvansa niiden joukkoon, jotka tiesivät etukäteen ja lyöneensä vetoa erien lukumäärästä. Hän lausui, että ottelu tulisi loppumaan yhdeksännessätoista erässä. Tämä tapahtui kilpailun edellisenä päivänä. Seuraavana päivänä hän muistutti voitokkaasti sitä, että ottelu oli loppunut juuri siinä erässä. En sen koommin sitä ajatellut. En ollut silloin innostunut nyrkkeilyyn. Mutta nyt olen. Silloin oli tämä tapahtuma aivan sopusoinnussa nyrkkeilystä saamani käsityskannan kanssa. Siis näette, etteivät nuo huhut ole vain satuja, vai kuinka?"
"Muistan tuon ottelun", sanoi Glendon. "Se oli Owenin ja Murgweatherin välinen. Se loppui juuri yhdeksännessätoista erässä, Sam. Ja miss Sangster sanoo kuulleensa tuon erän mainittavan jo kilpailun edellisenä päivänä. Kuinka selitätte sen, Sam?"
"Kuinka te selitätte, että arpajaisissa satutaan saamaan voittonumero?" sanoi impressario vältellen, mutta hän kokosi ajatuksiaan osatakseen vastata. "Henkilöt, jotka tutkivat tapoja ja tilanteita, sekuntteja, sääntöjä ja sen semmoisia asioita, arvaavat usein oikean erän, aivan kuin kilpa-ammunnassa on satuttu arvaamaan oikeat osumat. Älkää sitäpaitsi unohtako, että samalla kuin joku voittaa, on olemassa aina joku, joka häviää, joku, joka ei ole arvannut oikein. Miss Sangster, vakuutan kunniasanallani, ettei nyrkkeilyn suojassa harjoteta mitään vilppiä."
"Mikä on teidän käsityksenne siitä, mr Glendon?" kysyi miss Sangster.