Hän nousi ylös ja näki, että aurinko oli jo korkealla. Hän ojensi kätensä suureen metsään päin.
"Meidän täytyy nukkua jossain ulkona. Lähimpään leiripaikkaan on kolmekymmentä penikulmaa."
X.
Ei kukaan läsnäolleista ihmisistä milloinkaan unhota muistorikasta iltaa Golden Gate-arcenalla, jolloin nuori Glendon löi Tom Cannamin pyörryksiin ja sitäpaitsi erään toisen, joka oli vielä suurempi kuin Tom Cannam, pidätti yleisöä kokonaisen tunnin ryhtymästä mellakoimaan, paljasti viranomaisten ja vedonlyöjien salaliiton ja musersi koko ammattinyrkkeilyliigan. Se oli odottamaton yllätys. Ei edes Stubener aavistanut, mitä tuleman piti. Oli tosin totta, että hänen nyrkkeilijänsä oli käyttäytynyt hyvin omavaltaisen itsepäisesti Nat Powersin jutun jälkeen, matkustanut tiehensä ja mennyt naimisiin, mutta tämä kaikki oli jo ohitse. Nuori Pat oli tehnyt niin kuin saattoi odottaakin, ollut välittämättä koko petosjutusta ja tullut taas takaisin.
Golden Gate-areena oli uusi. Tämä oli ensimäinen kilpailu, joka siinä toimeenpantiin, ja oli rakennus laatuaan suurin San Franciscossa. Sinne mahtui kaksikymmentäviisituhatta henkilöä, ja kaikki paikat olivat täynnä. Urheilusta innostuneita oli tullut ympäri maailmaa ja he olivat maksaneet viisikymmentä dollaria parhaimmista paikoista. Halvimmatkin paikat maksoivat viisi dollaria.
Vanha, tunnettu myötätuntoisuutta osottava melu alkoi, kun Billy Morgan, kuuluttajaveteraani, kiipesi köysien yli lavalle ja paljasti harmaan päänsä. Kun hän aukaisi suunsa puhuakseen, kuului kova rasahdus lähimmiltä penkkiriveiltä. Useampia penkkejä sortui. Yleisö purskahti kaikuvaan nauruun huudahtaen leikillisiä neuvoja ja valituksia uhreille, joista ei kukaan ollut satuttanut itseänsä. Penkkien rasahdus ja iloinen hälinä sai paikallisen poliisikomisarion kohottamaan kulmakarvojaan katsoessaan erääseen konstaapeliinsa merkiksi, että heille tulisi paljon tekemistä sinä iltana.
Yksi kerrallaan, jokaisen tervetulleena saadessa vastaanottaa voimakkaita suosionosotuksia kiipesi seitsemän vanhaa nyrkkeilyurhoa lavalle yleisölle esitettäviksi. He olivat kaikki entisiä raskaan sarjan maailmanmestareita. Billy Morgan sovitti jokaiseen esittelyyn sopivan sanasutkauksen. Muuan sai lisänimen "Rehellinen John", erästä sanottiin nimeltä "vanha luotettava", muuan toinen oli "kunnollisin kaksinyrkkinen nyrkkeilijä, jollaista koskaan on ollut lavalla". Muita nimiä oli: "Sadan erän urho, joka ei koskaan ole keskeyttänyt eikä koskaan tullut lyödyksi"; "Kantajoukon vankin"; "Ainoa joka aina on voittanut"; "Urhoista suurin" ja "Kovin pähkinä purtavaksi".
Kaikki tämä vei aikaa. Jokaisen täytyi jotain sanoa, ja he mutisivat muutamia hapuilevia sanoja vastaukseksi. "Vanha luotettava" piti kaikkein pisimmän puheen, joka kesti melkein kokonaisen minutin. Sitte piti heidät valokuvattaman. Lava oli täynnä kuuluisuuksia, mestarinyrkkeilijöitä, kuuluisia urheiluntuntijoita, entisiä ajanottajia ja palkintotuomareita. Jokainen kuvitteli puhuvansa koko maailmalle. Nat Powers vaati uusintaottelua Glendonin kanssa, samoin kaikki muut, jotka Glendon oli voittanut. Kaikki ylpeilivät voimistaan. Jim Hanford lausui alentuvansa mittelemään voimiansa tämäniltaisen ottelun voittajan kanssa. Yleisö ryhtyi heti huutamaan voittajan nimeä, toiset Glendonia, toiset Cannamia. Samalla rasahti toinen tuolirivi alas, ja tyytymättömien paikanomistajien ja vahtimestarien välille oli syntyä riita. Poliisikomisario lähetti sanan poliisiasemalle, että hän tarvitsi lisää miehiä.
Yleisö oli hyvällä päällä. Kun Cannam ja Glendon astuivat esiin, tuntui tilaisuus poliittiselta kansankokoukselta. Kumpaisellekin hurrattiin runsaasti viisi minuttia. Lava tyhjentyi. Glendon istui nurkassaan avustajiensa ympäröimänä. Stubener seisoi hänen takanaan kuten tavallista. Cannam esitettiin ensin, ja sitten kuin hän oli raapaissut jalallaan maata ja kumartanut, täytyi hänen alistua yleisön vaatimukseen ja pitää pieni puhe. Hän änkkäsi ja yski ja onnistui lopulta saamaan muutaman sanan irti itsestään.
"Olen ylpeä saadessani olla täällä tänä iltana", ja sillävälin kuin suosionosotukset kaikuivat, sai hän aikaa miettiäkseen taas muutaman sanan lisää. "Olen tehnyt tunnontarkkaa työtä. Olen rehellisesti tehnyt työtä koko elämäni. Sitä ei vei kukaan kieltää. Tänäänkin aion panna parhaani."