"Sinä olet, Jumalan kiitos, ollutkin hyvä irtolainen", sanoi Mikkel veli.
Silloin kaikki nauroivat.
"Niin", sanoi Kristofer Hoen. "Siitä tulee monta peninkulmaa."
Hans Hauge istui mietiskellen.
"Olen huvitellut laskemalla", sanoi hän; "siitä tulee melkein viisitoista sataa penikulmaa."
Tuli huomattava hiljaisuus.
"Mutta — niinpä onkin se ehkä pian lopussa", sanoi Hauge hyvin hiljaa.
Kaikki katsoivat häntä.
Hän itse katseli vakavana eteensä.
"Voi tulla aihetta levätä kylliksi", sanoi hän. "Kunhan Jumalan sana oikein alkaa juurtua tässä maassa, löytävät he kyllä syyn saada minut vangituksi."