— — —
Kun asessori Collett ja poliisimestari Wulfsberg jättivät kuulusteluhuoneen ja menivät portaita alas, sanoi edellinen:
"Vanki oli kalpea; eikö hän pidä huolta elatuksestaan? Hänenhän pitäisi olla rikas mies."
Poliisimestari pudisti päätään.
"Ei", vastasi hän. "Sitä hän tuskin on. Hänen kaikki varansa oli kaksi riksiä ja muutamia killinkejä."
Collett pysähtyi ja avasi silmänsä suuriksi.
"Niinkö", puhkesi hän sanomaan. "Sepä oli hämmästyttävää! Puhutaan suuresta pyhien rahastosta, jota hän lahkon puolesta hoitaa. Voisihan se häntä kannattaa."
Wulfsberg pudisti päätään.
"Pelkään, että se on vain samanlaista joutavaa puhetta, kuin moni muukin tuosta miehestä", vastasi hän. "Mutta tehän voitte nyt panna toimeen tutkimuksia itse, niin saatte asiasta selon."
He olivat tulleet portaita alas ja näkivät nuo kaksi vierasta miestä odottamassa portilla.