"Voithan toki tanssia, olethan nuori."
Hauge kääntyi poispäin ettei näkisi häntä.
"Minusta se on syntiä", sanoi hän ja asteli lattiaa pitkin poispäin.
"Syntiä!" sanoi tyttö erikoisella äänenpainolla. "Kaikkihan on syntiä!"
Hans Nielsen kääntyi ja katseli nyt suoraan tyttöön.
"Niinpä onkin, luonnostamme", sanoi hän. "Mutta Jumalan sana voi kaikki muuttaa."
Tyttö hymyili taaskin.
"Sinäpä olet kummallinen", sanoi hän, korjaili tukkaansa ja nousi ylös, sillä nyt saapui ravintolaan muitakin.
Sitten meni hän kyökkiin aivan Haugen vieritse.
Hän katsahti Haugeen ja hymyili; nykäsipä vielä käsivarresta ohimennessään.