(Hän viijään ja sijotaan käsistä ja jaloista puuhun).
2. KOHTAUS.
Bethulissa.
Israilin Vanhimmija, Judithi, Abra ja Kansaa.
OZIAS.
Tämän vaivaisen valitus
Kaikkui kaukoa metästä;
Hällen avuksi häässä
Pääsin, päästin vaivoistasa,
Tänne kurjoa kuletin.
Saamma tiesä tiijustella
Kuka on, kukali kulki,
Kuka kytki kytkyisiisä?
ACHIOR.
Olen joukon juohattaja
Achior, Assyrin väistä
Mullen Ammonin asujat
Oli annetut osaksi
Kulettoo sotakulussa.
Heitä hallihtin halulla
Vaan kuin vallassa Assyrin
Vallattomuus vallan voitti,
Holofernes pahoin hoiti,
Juohatteli julman joukon:
Kauhistukset karvaistivat.
Tulin sanomaan sanoja,
Hällen vaarasa varoitin.
Suuttui tuosta suuri herra
Minun pakloin panetti
Puuhun siimoilla sijoitti.
Armoin Abramin Jumalan
Ozias osautu tuonne
Päästi, päiväni pelasti.
Pahoin pauhoovat pakanat,
Kaikki kansat alla kynsin
Rupesivat Ruhtinatkin,
Kuninkaatkin kuulijaiksi,
Valtikkaatkin vallan alle
Hävitystä hämmästyissä.
He ruhtinat rukoili,
Hältä armoa anoivat
Polvillasa pokkuroivat.
KANSA (häläiten vanhimmillen).
Se ois teillä tehtävänä
Kuin jo ruhtinat rukoili
Kuninkaatkin tuonne kulki
Ite ihtesä alenti.
Mikä teillä mielessänne?
Onko tuumanne tukussa?
Mistä mielittä apua,
Kusta turvoa tulevan?
Kansa nääntyypi nälältä.
Jo on syöty syömisemme,
Kaikki eineemme ehityt:
Vielä veistä viimotuska
Hätä juomasta häreempi:
Monitarpeinen tavara.
Kaikki kaivot kuivanunna
Kaupuntimme kartanoissa
Torvet toisista hakatut
Vahit vahvat ympärillä.
Pienet kaivot kaupunnissa
Vaivaiset, vähävaraiset,
Kuivaneet, kuravesiset,
Eivät ennätä herua
Astijata illoin aamuin,
Puolta tarvista taloimme.
Elkää ylpeillä yhäite
Kuin on kuolema esissä;
Täytyy antautuu alallen
Kuninkaallen kuulijaiksi
Veronvetäjäks hänellen.
Valihtemma vanhempiimme
Saattamaan tämä sanoma
Kiiruisasti kinkerissä
Levittää ylite leirin
Laittain lahjat päälliköllen.
Lepytättä kaiken leirin,
Yhistävät ystäviksi
Tyytyyt meijän tyttäriimme
Naivat meijän naisijamme
Sulaat yheksi suvuksi
Meijän kansaamme katoovat.
OZIAS.
Achiori anna tieto
Miten missäkin tilassa,
Kuten kussakin kulussa,
Ovat käyttännä kätesä
Jalot armosa jakanna
Heitä herjanna enemmin
Hävittännä ja häväisyt
Jotka joukoin jouvuttautui
Alamaissa allakynsin
Vastaankulki kuulijaissa
Lahja käsissä kävivät.
ACHIOR.
Hänen vastaasa valitut
Uhritulilla tulivat,
Tulisoitot, rummunsoinnat:
Menoin toivat rauhanmerkit,
Kukat kullakin käsissä.
Iloihtiit, ihastelivat
Hyvinmielin hyppäsivät
Tanssivat tavalla maasa
Hänen häjyn mieliksesä
Vaikka vapisiit pelosta,
Maassa kasvoin kaikki kansa
Huusi hengen huojistosta.
Omaisuutenne otata
Kaikki karjamme kameelit
Elot eläimet tavarat,
Kaikki kaprista itellen,
Paamma pantiksi sinullen.
Anna meillen armostasi
Perekunnillen pelastus,
Hengenvaivoista vapauta:
Päästä päämme pyöveliltä.
Kaikki kansallen lupasi
Holofernes heillen hoijon,
Vahvan valkkasi vakuuven
Jonka vahvisti valalla.
Vaan kuin pääsi vallan päällen
Pääsi maahan päätä myöten
Näkyi petturin petokset,
Ahistukset kohta alkoi.
Jopen jouvutti käsiisä
Teki Angen autijoksi
Sobolin soalla voitti,
Kaikki kaupunnit hävitti,
Kartanot katuja myöten
Metät poltatti poroksi.
Kylät saattoi kylmillesä:
Jerusalmesta Jehovan
Kuvan kultaisen kuletti,
Kalut kalliimmat kokosi.
Liitonarkunkin avasi,
Ite kaikki irtanaiset,
Tietti temppelin hopijat
Omiks tarpeikseen omisti.
Tappoi taloista asujat
Paraat parveesa ehitti
Sotajoukkonsa sovitti
Kahtoi kantajiks aseihen
Muihen vaartajiks valihti,
Jotk ei joukkonsa sopinna
Miehet miekalla tapatti
Terveet miekkasa terällä
Kuita kuolijaks kuritti
Hirtti hittolas ilolla
Monin vaivoin vaarsi vaimot
Piijat piinalla kovalla
Neijot häpäsi hävytön
Narri immet nauroin pilkoin
Laittoi lapsija kotiisa
Lammas laumoin yhessä
Otti nuoret orjaksesa.
Vanhat vaivaiset vapahti
Hengen heitti heikommillen
Joist ei vaaroa varannut.
Sikijöiksi siemeniksi
Kansan kasvuksi kahotti.
Sama satu teillä eissä,
Samat tuskat on tulossa.
Toiset vähän toimeammat
Alkoit ajoissa paeta
Muillen maillen matkustella
Pääsiit, päiväsä pelastit.
Ovat herrat hengellesä
Uskollesa uskolliset.
Eipä heitä herrastasa
Luovutella Luojastasa,
Kuka petä, ken pelota.
Tuossa leirissä leveessä
Tukussa sata tuhatta
Vielä viisi kymmeninen
Tuhansija on tulossa,
Hevoisväki on väkevä
Koko kansasta kahottu
Muut ou monenmuotoisia
Yksin kehnoja kerätty
Väkisellä värvingillä
Väistö vähänarvoisia
Palveloo väkipakolla
Kosto kova mielessäsä
Eron ehtiivät karaten,
Tilan yhtä tiijustaavat
Poisipoiketa väestä;
Vaikka päälliköt pätevät
Uskotut ja uskolliset
Raat raakana pysyvät.
Koska kovat koiruutesa
Verenhalusa havaihin
Inhoittivat rosmoninnot
Karvaistivat kauhistukset
Hirvitti verenhimosa
Mielin minäkin erota
Marssia omillen maillen
Elee salossa salassa
Väkivallasta vapaana.
Vaan kuin pääsin päälliköksi,
Vaaittiin vala minulta
Sanat kunnian sanelin
Kuningasta aina kuulla
Viimo hengenhetkessäni.
Ite irtauttiit minua
Valastani vannotusta
Sanotuistani sanoista.
OZIAS.
Vuottakaamme vielä viikko,
Vielä viisi vuorokautta.
Jos ei Juhlan Jumala
Meillen antasi apua
Luoja saata lohtutusta
Tapahtukoon teijän tahto
Pääsettä halunne päähän.