KANSA (hätäilen)
Jospa vielä viisi vuotta
Outat piinalla olisit,
Janoo nälkeä näkisit,
Lieneenkö liseä siitä?
Vahva on Assyrin valta
Niin on vahvatkin varukset
Hyvät miekat miehilläsä,
Sotakalut kaikenlaiset.
Mistä meilen miekat saatta
Mistä maasta vettä väättä
Ruuvanhankintaan rupeetta?
JUDITHI.
Tosi kyllä, tyhjät toivot,
Turhan uskon uskallukset
Että luotat luojan päällen,
Päästä määräpäivälläsi.
Vaaranpakosta vapaaksi
Siekö hällen ajan annat?
Eikö ennemmin sinullen
Suju hältä suotu aika
Joka hetki jona hengit,
Joka tunti jona tunnet
Luonnonlahjat Laupijaalta?
Säilöisät on herran säännöt,
Tuumat tutkimattomia.
Ajoin antaapi apusa
Kuin on kurit täyvelliset,
Konsa kyllin koitellunna.
Hältä anomma apua
Huonouvessa huojennosta
Ylistämmä yhtä häntä.
KANSA (eroten)
Sepä vasta vahva vaimo
Miten miehijä häpäsi
Toellasa, toivollasa
Luojan avun luotannasa,
Ei vapise ei varaja
Vihoa vihollisiimme.
JUDITHI (Oziallen ja Othoniellen).
Minun mieleni tekisi
Vietellä vihollisija
Miten, kuten, kuinka voisin.
Toivon toimittaa jotakin
Mikä minun mielessäni
En voi eiltäpäin sanoa,
Tohi kellen toimittoa.
Tultuani tuon sanonen,
Tilin, tiijon teillen annan.
Minä paneuvun paraten,
Kahon puvun kauneimman,
Vaatteet kalliimmat valihten,
Solet sormukset sovitan.
Jos ei mänöni mänesty
Jos ei Judan Jumala
Myötenanna ainettani
Avullapa armialla
Tukeek turvoak minua
Kaikennäkevä näkisi
Yrityksen ylpiäksi
Käyköön kätesä ylinen
Yli ylpiän Manassen
Lesken Judithin julean.
(Polvillaan)
Anna Abramin Jumala.
Iso Isaakin Jumala
Jalo Jacobin Jumala
Anna armo kansallesi
Valituillesi valaistus
Kuinka käyvä käskyjäsi
Kaikillen katumus anna.
Estä syistä synnintöistä
Kaikki kansamme herätä,
Uusi usko säännä vahva,
Puhas henki Herra heillen,
Luja luottamus totuuven.
Säästä säilytä yhäite
Kuin ennen Egyptinmaassa
Ilkeistä irtipäästit
Pharaonin vallanalta.
Saata samaite vapaaksi
Ahistuksesta Assyrin.
Lainaa lahja lapsellesi
Viisautta viekkautta
Uskossasi uskallusta.
OTHONIELI.
Herra siunatkoon sinua
Ite Israilin Jumala
Mänestyttäköön mänösi
Onnestuttakoon olosi
Turvatkoon tulosi sieltä.
JUDITHI (Abrallen).
Mulla puku muuttamata
Sinä varuksii varustat
Ennenmainitut evääni,
Leivät, jauhot, viina leilit
Pane pussiisi purakot,
Lekkerissä leskenviina
Huonompata, huokiata
Vielä veillä vienonnettu;
Jost en uuvu, enkä uunnu
Jos joisin joka pisaran
Tyhjin pohjin tyhjentäsin.
Toisessa toemmat seljat,
Viinat vahvemmat varoilla
Väkevämmät miesväellen
Ensimäistä Engadista.
Kohta miehen koitteloopi,
Saattaa saattamattomaksi,
Päähänpystyvä pyryllä,
Varustettu valtikkaallen.
Kaat siitä kaksin pulloin
Aina täytät täysin määrin.
Vaimonviinoa vajavat
Häntä mieliksi minullen
Olet kaksin kaatavina
Toisen puolen toisin ryypit
Kons ei kohtoa sinua
Silmäsä sinuhun käänny,
Ja jos jätän jäännöksijä
Puolet pullot, puota maahan,
Laita hiljoin lattijallen
Saata sillallen salaite,
Humalassa miehet hurjat.
Vaipuneena vallan alla
Salomoni jo sanonna
Viina miehet villihtööpi
Viisaatkin viipuun viepi
Vahvat vaimon vallan alle.
(Pukeutuu, letittää hivuksensa, panoo uuvet kengät ja voitaa
ihtesä hajulla, ottaa veiten jonka piiloaa vaatteihin).
Tuon mie panen turvakseni
Hätävaraksi varustan
Jolla pääsen päiviltäni
Jos en muutoin muilla keinoin
Häpeetä, häteä karta
Surma toki suojeloopi
Auttaa' ansasta vapaaksi.
3. KOHTAUS
Leirissä.