Minä mietin mielelläni
Ennen tehtyjä tekoja,
Ennen ajetut asiat,
Soat ennen suoritetut;
Vaan en vasta alkavia
Ennen tienne ennustella,
Ennen saattane sanella,
Ennen kuin on kunnollansa.
PIRJO (Temmaten puheen.)
Kuoletettuna kuningas,
Suuri herra surmattuna,
Tämän hämärän hälyssä — — —
RUUNULINNA.
Mitä sanot saastaisuutta?
Mitä pahuutta pakiset?
Suurta Ruhtinaa suloista,
Ylimäistä ystävääni,
Aina eesauttajaani,
Sukulaista surmoaisin.
Oikeen omalla käillä,
Oikeen omassa koissa,
Majassani maatessansa,
Keltä äsköin kenkätyssä?
Jossa turvata tulisi
Mustan murhaajan käsistä,
Kuka turvaaksen tupaani,
Huomaantuupi huoneeseni
Varjeluksen vaaliana.
PIRJO.
Ei ollut toivoni totiset,
Eikä unet uskottavat!
Kyllä kypärää kysyisit,
Kyllä haet hallitusta,
Kyllä arvosi anoisi,
Ylpeytesi yllyttäisi:
Vaan et tohi toivoasi,
Etkä tahtoosi tavata,
Mielihalua hakea.
Jos oisin vyötty miehenvyöllä,
Pantu miehenpalkimella
Niin en saattaisi sanoa,
Julistoa julkiaisi,
Ilmoittoa ilkiäisi,
Ahtautta aivoissani,
Tuota hengen heikkoutta,
Typeryyttä tyhmänlaista.
Voisit väärin voitettua,
Kyllä korjata kotiisi,
Liki linnaasi liketä:
Vaan ei arkkua avata
Johon kätkisit käsillä,
Johon saattaisit salata.
Jos mielit olla miehenäni,
Tahtonet omani olla,
Elä lyki lykkyäsi,
Onneasi pois osota.
RUUNULINNA.
Jos oun kuninkaaks kuhuttu
Maamme valtiaks valittu,
Suotu Suomen Ruhtinaksi;
Kyllä onni ohjoapi,
Auttaa hyvillä avuilla;
Ilman ilkeitä teoita,
Paihti neuvoita pahoita,
Tekemätä mustan murhan.