Makaajat ovat kuin maalatut
Ja kuolleet niinkuin kuvatut.
Eikö Syöjätär estää vois,
Jos kaikki kalmans tänne tois;
Ett en mie verell pilaile
Vartiain silmii silaile.
Kuin murhateko havataan
Ja hyö niin muotoin tavataan;
Verinen veihti vieressään
Ja uihkaat unimielissään;
Niin jääpi heillen vijaksi
Kosk ovat juoneet liijaksi:
Ja eivät virkaans täyttäneet,
Uskollisuutta näyttäneet.
(Mänee ja tulee kohta takaisin.)
Nyt olen kaikki täyttänyt,
Ja asiat aikoin käyttänyt
Anna nyt rauhas levätään
Niin sitten iloll herätään.
VARTIAN ÄÄNI.
Jumalattoman rukous,
On sinull suuri kauhistus.
Ken murhall verta vuuvattaa
Ei taija sullen kelvata.
(Syöjättären seura astuu sisällen.)
SYÖJÄTÄR.
Minne herjat heittänemmä,
Kunne hylyt hyljännemmä,
Tunnottomat tunkenemma?
Kuhun haiskat hauvannemma?
SEURA.
Helvettiin heijät heittäkääm,
Kivikirnuun peittäkääm,
Tules tuimas keittäkääm:
Ahjoon aivan alavaan,
Paikkaan aina palavaan,
Rikkii ja pikii valavaan,
Kattilaan aina kiehuvaan,
Lieskaan liemuilta liehuvaan.
KAIKKI NOITAJOUKKO (Yksiäänisesti.)
Heittäkääm,
Keittäkääm,
Peittäkääm:
Alavaan,
Palavaan,
Valavaan,
Kiehuvaan,
Liehuvaan.
(Ruoskiin Ruunulinnaa ja Pirjoa vihalaisilla ja orjanruoskilla.)