Vaan ei Vappo niin valita
Eikä äännä tyyni tyttö
Äännä äänellä kovalla,
Itki Sallista salassa
Huutamata huokaili
Yli öihen yksinänsä
Iteksensä impi itki
Voivotteli vuooteella
Yksin ollessa olilla
Pehmeillä pehuilla maaten,
Veikkoansa veisaili
Muihen maatessa murehti
Kyvetteli kyynäleitä;
Lähätti totiset toivot
Että tervennä tekisi
Tämän matkan mainittavan
Tämän kulun kuuluisamman;
Totisesti toivottaapi
Että saisi Sallisesta
Kuulla töitä kuuluvia,
Toiste toivoosa toruupi
Lähättääpi toisen toivon,
Että rauha rakentuisi
Että katoisi kapina
Sota Suomesta häviisi,
Ettei suotaisi sotoa
Tahoittasi tappeluja;
Niin se Vapukka valitti
Niin se toivoi tyyni tyttö
Pieni piika piiskutteli.
Kuuli vanha Väinämöinen
Kuuli kummi voivotuksen
Lapsen lapsensa surua
Keksi vaivat Vaapukkansa
Valitusta pienen Vaapon
Sanoi jäykillä sanoilla
Vappoa toven torujen
Lapsen lasta laimennellen;
"Etzäs tunne tuhma lapsi
Tuota älytöin älyä
Ajattele asiaksi
Vakautta valtakunnan;
Että soata sovinto
Arvanlyömätä asiat
Kuuen kuninkaan kulungit
Vaivat kuuen valtakunnan,
Ei ne ratkia rahalla
Eikä suoria soatak
Summat suuret summauk
Ilman soata sovinto,
Soan aine aina varma
Takaukset tappelullen
Toista toimittaa toraksi
Viimen saattapi sauksi
Vihtoin viikkoiseks vihaksi
Kapinaksi kauhiaksi
Varmaksi vainon ajaksi.
"Vaan kuin on voitot voitettuna
Tapahtunna tappelukset
Veittynä veriset miekat,
Nähty nälkeä kovoa
Vaisaisuuta ja vajoota,
Maahan kaattu kansakunnat
Toinen toisen voittanunna
Ilman voitota itellen
Vaivat varsin palkaksensa.
"Sitten silmät aukiavat
Havaihtovat hallihtiat
Ettei sopisi sotia
Aivan tyhjijä aseita
Sota solmia sovinnot
Sota rauhan suorittaapi
Valtakunnallen vakuuen,
Toisin on rauha toivottava
Rakas rauha rannoillemme
Rakas rauha rakkaille;
Vaan suomma vakavan rauhan
Lujat lupaukset sovinnon,
Sovittu sota keolla
Tehty miekkamme terällä
Tehty aseimme avulla
Jouvutettu jousillamme
Vasamoilla valmistettu,
Rauvan kansa ratkaistuna
Urhollisilta ukoilta."
Saatiin sanomat soasta
Saatiin sanat Sallisesta
Sangarista Sallisesta
Taitavasta tappeluissa;
Kuuluu kummia tekevän
Ihva ihmeteltäviä:
Kiivas kimpussa Keolla
Julmemp juutasta jutuissa
Paljon hiittä hirviämpi
Kalmalaista kauhiampi
Melutessa miekka käissä;
Herettyä heitti riian
Vihan viskaisi keollen
Torat toiseksi ajaksi.
Kaatuneista kahtoi kaikki
Veljet kuin vihollisetkin
Ouvot omainsa tavalla
Kahto kaikkein vajoota
Kaikkein tarpeita tapaisi;
Kuin havaihti haavoitetun
Löysi lyötyjä Keolla
Joit oli rauta raaellunna;
Tahi maahan tallattuja
Ahtauessa ylajettu;
Niitä viinoilla virotti
Niitä sipautti simoilla
Voijellutti voiteilla
Otti ommellut Vapolta
Kaulastansa kaulaliinat,
Nenä riepusa repivi
Hienot liinat liesengiset
Tilkuiksi tihiät liinat
Palaisiks paraat paijat
Hienot paijat palttinaiset
Annetut anopiltansa
Valmistettuna Vapolta
Osavasti ommeltuna,
Niillä tulvan tukkejaapi;
Rinnasta ritarin nauhat
Kauhtanasta Kaunistokset
Mekosta metalin nauhat
Kateista kaijat nyörit,
Hipastansa kulta hiihnat;
Joilla sievästi siteli
Kiinitti kipiät haavat
Veti verta vuotavaiset.
Vappo vaitellen vaelti
Kulta kukka kurkistellen
Heijas helmi heinikossa
Koivukkoon kosken luokse
Lahelmaan pienen lammin;
Lahelmassa lauleloopi,
Kuin se tuttuni tulisi
Yli järven ystäväni
Yli maihen mainittava
Sallinen yli saloin;
Tuollen suuta suikkoasin
Jos oisi suu suven veressä,
Tuollen kättä käppejäisin
Jos oisi Käärme kämmenpäässä,
Tuollen kaulaan kavaisin
Vaik oisi kaula kalman luista.
Mehtä vastoopi Vapollen
Metän ukko mehtimiessä,
"Nyt se tuttusi tuloopi
Ennen nähtysi näkyypi
Sill on suu suven veressä
Sill on Käärme kämmenpäässä
Sill on kaula kalman luista."
Kuului ruske kuusikossa
Mäen alla männykössä
Vappo varpoja hajotti
Lepän lehtiä levitti
Koivun sorppia kohenti
Tuomen oksia ojenti
Haavan haaroja hajotti
Veti pois vesoja tieltä;
Merkitäksensä melua
Kapina katellaksensa
Näki sorian sotian
Sota miehen merkillisen
Joukon haltian havahti;
Joll oli miekka päällysmiehen
Jousi joukon juohattajan
Väen saattajan sapeli
Kortikka komanto herran;
Joka sutta surmoapi
Mestoa metän petoa,
Veri juoksoopi jokena
Pirskaapi veri pisarat
Hukan tulva huulillensa
Kasvoillensa kauniilla
Ympäri suloista suuta,
Parrallen paraimman miehen
Miehen miehiä ylimmän;
Kantoi kaulassa metalin
Riippui risti rinnassansa,
Joss oli kuolema kuvattu
Maalattuna maanalainen
Kalman luita kauhioita
Ripustettu ristikollen
Alle Kalman Kauhistavan.
Käissä kärmeen näköinen
Saatu letti Saksan maalta
Ruoska Ruotista tavattu
Puolan pojilta otettu,
Joka käissä käpristisäk
Joka kääntyi kättä myöten
Käppyrään kärmeesksi
Sillä surmasi susia
Sillä kaatoi karhut maahan
Mestaisi metän petoja
Säästi miekan miestä vasten
Vasten vertaista vasamat
Sapelisa sangariillen
Jok ei tahtonna tapella
Eikä tohtinna torailla,
Sitä ruoskalla ropaisi
Kerran keski hartioita
Kerran pitkin selkä piitä
Kolmannen näköä kohti
Vahvasti neneä vasten
Siitten pani paimeneksi
Heitti hevoisten vahiksi
Muutti muihen passariksi.
Häll oli kaaret kasvopäissä
Naamassa mokommat naarmat,
Otassansa oiva merkit.
Merkit miekalla hakatut
Sapelilla saatettuna
Tehtynä terästetyllä
Kovan kortikan kärellä
Heittääpi heponsa irti
Koivukkoon konkorinsa
Opottaan oiva ruunan
Heinikkoon hyvän heponsa
Ruohokkoon ruskoittavan
Ite vastaan Vapollen.
Sanallensa Vappo varma
Sulhon kaulaan kavahti,
Hällen suuta suikkoapi
Hällen kättä käppejääpi.
Joutuit Joukkavan taloon
Saattoi Sallisen tupaan
Ammoin tunnettuun tupaan
Kotvan outettuun kotiin
Joukkavainen jouvuttiisa
Lasten kummii kuhtumaan
Vaatimaan vanhempia
Vaati vanhan Väinämöisen
Vaati vanhan vaimoinensa
Vaati apen ja anopin
Kuhtupi molemmat kummit
Jotk oli kummit kummallengin
Pappina nimen panossa,
Sallinen salollen saattoi
Joukkavaisen jousinensa
Seuraisi yli selyksen
Yli kummun kuusikkoon
Kulki kuusikon yhessä
Koti korvesta sivuite;
Kaatoi Karhun kaatoi kaksi
Parven tettriä telaisi
Muita lintuja lisäksi
Teki purit koivu puusta
Renttuvat reen tapaiset
Nijo niverä peräiset
Pani patvesta kokoon
Katajaisen kahvan laittoi
Kapilaiksi suo karangot,
Lyhyet lyly näreet
Jotk oli lujemmat luuta
Vati pahkoa paremmat
Vahvemmat vati visoa
Malja visoa visummat
Tuuliis kopria kovemmat
Laittoi kahet kannatokset.
Karhut kaustoillen asetti
Pajuillen paraat paistit
Metot keskellen keräisi
Pienemmät pinoon päällen;
Jotk oli jäämässä jälellen
Taikka tiellen tippumassa
Niitä niinellä nijoopi
Vihta pannoilla paraiten,
Taikka konttiisa kokoisi
Sumppusi sumsan kielen alle;
Riippui vielä viilekkeissä
Jotk oli jälellen jäänyt
Eikä soplihtaan sopinna;
Vappo istu ikkunassa
Lahjuksia laitteloopi
Vaan ei valmistuk tekonsa
Soristauuk sormikkaansa
Lapaisensa laaullensa
Langat hällä hämmentyypi
Puikot putoovat käsistä
Nieklat nieklojan näpistä
Hyvän hymmin hyppyisistä,
Silmät sihtoovat pihallen
Tapailekset tanhuallen
Veräjällen vääntelekset
Josta outtaapi omansa;
Outti päivän päästä päähän
Auringon alasmänössä
Outettuu kotiin koiti
Ilmautupi illan suussa
Tuli tultua hämärän
Taluttapi tammoansa
Kulettapi kuusikosta
Kaik oli hiirakka hiessä
Vesi herneessä heponsa
Vaahtevana vaalakkansa
Vesi tippu tiilarista
Kannakkeista karpalona
Helminä hevon kylestä
Kuin kuletti kuusikosta;
Korventakoa kotiin
Kannakkeissa karhu kuorman
Joss oli lintuja lisänä.