Kysymys on tehty ei kauvan (1837), jos Italijan kielessä, kirjakielen tuloo mukautua puhekieleen eli puhekielen kirjakieleen. (Se si debba avvicinare la lingua scritta alla parlata o sia la parlata alla scritta). G.B. Grossi luulee puhekieltä pitävän muvata kirjakieleen. Jos oisi paljo Italijanki kielen suhteen sanottava, niin en käy kiistämään. Vaan Suomen kielestä arvelen aivan toista. Voipiko emä luottautua vastasyntyneesen keskoiseesa? Työ vastaatta että monesti ilman sitä keskoiseta äiti ajettasiin pois talosta ja että tästä keskoisesta voipi tulla ylimys sukukunnassaan. Niin on; niin olla pitääkin tällen emällen, että jos hän jäisi hetelmättömäksi, niin häntä hiljoin pereestä pois vierautettasiin. Hänen keskoisestaan voipi tulla ei ainoastaan sukusa; voipi tulla koko kansan kaunistus: mutta siihen paljon tarvitaan, ennenkuin hän sillen varrellen pääsöö; ja emäsä holhoominen, emäsä eine ovat soveliaisimmat hänen ruumiillisellen hyöstymiselleen; mutta äitisä puhe paremmin muita vesoittaa hänen hengellisiä avujasa. Seuraten murettani sikäli kuin soveliaksi nään, omistan muistakin mitä mieleeni sattuu; lukiin ihteäni perilliseksi kaikillen: luulenkin vähemmän vaartavani kansaperillisijäni, kuin jos en uurastasi lisätä tätä perintöä.
J. F. Lagervall.