Veikkanen. Sen suhteen olen aivan rauhallinen. Ilman näitä ei tulla toimeen. Koko eduskunta tarvitsee lausunnon opetusta.
Anna. Mutta kun teitä opettajia on niin monta. Tiedätkö, paljoko Gråbergillä on oppilaita?
Veikkanen. Hyvin vähän, kuulin minä.
Anna. Onhan hän niin kuuluisa näyttelijä. Sepä kummaa, ettei hän ole saanut sen enempää suosiota.
Veikkanen. Hän on traagillinen näyttelijä. Traagillinen näyttelijä! Mutta minä olen koomillinen, minä, ja koomillinen näyttelijä vain kelpaa eduskuntalaisten opettajaksi. Ja onhan minulla sitten näiden huutokauppatavaroitten kauppa. Monet tulevat kurssille ja ostavat samalla. Moni ostaja taas ottaa kurssiin osaa.
Anna. Minun täytyy mennä. Joudatko sinä jäämään koko illaksi kotia? Onko sinulla tänään harjoitusta teatterilla?
Veikkanen. Ei ole.
Anna. Onko siellä taas laulunäytelmän harjoitus?
Veikkanen. On. Ja kun en minä osaa vähääkään laulaa, kun teatteri näyttelee yksinomaan kassaa varten laulukappaleita, niin eihän minua siellä tarvita.
Anna. Niin, kyllä teatteri rahaa ansaitsee, mutta maksaa huonot palkat. Oletko jo puhunut palkankoroituksesta ensi vuodeksi?