Juuri tämä Lurun kuopalle-jääminen sai aikaan kaiken sen ihmeellisen, mikä tämän jälkeen tapahtui. Ja ihmeellistä se todellakin oli, niin ihmeellistä, ettei sitä kukaan uskoisi, ellei se olisi kirjassa.
Jonkin aikaa toisten lähdettyä teki Lurun mieli mennä uimaan. Hän koetti houkutella Pullan mukaansa, mutta tämä oli nähnyt peltomyyrän ja ajoi sitä takaa eikä sen vuoksi halunnut lähteä pois. Luru heitti lapion kuoppaan ja meni yksinään.
Kun toiset palasivat syömästä kaivamaan, niin he heti kaipasivat Lurua, sillä Kiljuset rakastivat hyvin paljon toisiaan ja tahtoivat aina olla mahdollisimman paljon yhdessä. He kysyivät Pullalta. Aivan kuin tämä olisi osannut siihen vastata! Pullalla oli aivan omat ajatuksensa. Se oli nähnyt peltomyyrän menevän poikien kuoppaan ja seisoi nyt sen reunalla surkeasti vinkuen. Se olisi näet tahtonut mennä kuoppaan kaivamaan, mutta ei uskaltanut siihen hypätä.
Kiljuset katsoivat kuoppaan, siellä ei ollut mitään muuta näkyvissä kuin Lurun lapio.
Hyväinen aika sentään sitä huutoa, jonka äiti Kiljunen päästi, kun näki lapion.
— Luru on pudonnut kuoppaan ja hautautunut hiekan sisään! sanoi hän.
Tämä oli ensi kerta, jolloin Kiljusille tapahtui jotain kamalaa. He huusivat niin, että kaikki läheisillä pelloilla olevat variksetkin karkasivat tiehensä.
Eihän siinä muuta tullut neuvoksi, kuin ruveta kaivamaan Lurua kuopasta ylös. Koko herrasväki hyppäsi nyt siihen ja alkoi syytää hiekkaa sen reunalle. Sitä tuli sellaisella vauhdilla, että Pulla katsoi viisaimmaksi paeta jonkin matkan päähän turvaan.
Kuoppa tuli yhä leveämmäksi ja syvemmäksi, mutta Lurua ei vain näkynyt. Kiljuset olivat jo aivan hikisiä, mutta he kaivoivat yhä vaan. Kohta he olivat jo syvällä maan sisässä, mutta yhä lenteli hiekkaa ilmaan. Maa lohkesi suurina kappaleina heidän ympäriltään ja oli monasti peittää heidät kokonaan. Ja kuoppa leveni tämän johdosta tavattomasti.
Kylässäkin alettiin jo huomata, että jotain ihmeellistä oli tapahtunut, ja riennettiin mäelle katsomaan. Ai, ai, kuinka kaikki parkaisivat, kun kuulivat, että Luru oli hukkunut hiekkakuoppaan. Kaikki riensivät kotiinsa etsimään lapioita ja tahtoivat tulla auttamaan kaivamisessa.