— Tietysti se totta puhui. Jokkim herra läksi eilisiltana ajelemaan, mutta vähän ajan päästä tuotiin hevonen ja reki kotia, ja tänä aamuna vahvistettiin kirjeellisesti se, mitä hevosen tuoja eilisiltana oli sanonut.
— Miksi et illalla kysellyt, minne hän aikoi, kun hän läksi talosta?
— Kuinka minä sellaista tohtisin mennä isännältäni tiedustelemaan? Arvelin, että ainahan lopulta tulee tietoon, missä suuret herrat liikkuvat.
Paul läksi Kuningattarenkadun ja torin kulmassa olevaan suureen
Ruuthin taloon ja pyysi tavata Katarina rouvaa, Jokkim Fresen äitiä.
Pyylevänä, mahtavana ja karkeaäänisenä tuli tämä Paulin luo.
— Mitä tämä västäräkki hakee? kysyi Katarina.
— Tahtoisin tietää, missä nuori Frese, poikanne, on tällä hetkellä?
— En minä ole mikään täysikasvuisen pojan vartioitsija, vastasi
Katarina. Hänellä on lupa mennä minne itse tahtoo.
— Eikö hän itse ole ilmoittanut, minne hän on mennyt?
— Ei ole.
— Ette siis tiedä, missä hän on?