JUHA (tullen nöyräksi). Kuulehan nyt, Regina, puhutaan kauniisti nyt. Olenhan minä sinua rakastanut, tiedäthän sinä sen. Minkätähden sinä näin ylenkatsot minua?
REGINA. Kun sinä olet sellainen kräpä ja vaivainen, joka et uskalla tapella edes.
JUHA. Mutta eihän miehen kunto tappelussa ole.
REGINA. Missä se sitten näkyy, jollei siinä, että uskaltaa jotain.
JUHA. Älähän nyt viitsi olla noin tyly. Martti on nyt mennyt kihloihin toisen kanssa. Eihän tässä mikään muu auta kuin että me ajattelemme sitä naimista. Ja koetetaan elää sovussa. Sopu ja rauha on rakasta elämässä.
REGINA (ivallisesti matkien). Niin, sopu ja rauha on rakasta elämässä.
(Kiivaasti.)
Mutta minä en aio elää kuin mikäkin vätys, jotta sen tiedät.
JUHA. Mutta kun minä rakastan sinua yhtä kaikki.
REGINA. Se on sinun asiasi, eikä se kuulu minuun.