MARTTI. Me emme olekaan niin viluisia, että tarvitsemme vällyjä. Me tulemme lämpöisiksi jo heti morsiamen vieressä.
KALLE. Luuletko sinä, kukon poika, että me sitten kylmiä olemme?
SIKALA (hilliten heitä). So, so, älkää nyt lämmitkö liikoja! (Modigille.) Sopisi sitä esivallan palvelijan auttaa, ettei tapahdu mitään sapattirauhan rikkomista.
MODIG. Minä en mene tappeluun muuta kuin esivallan komennuksesta. Ja täällä ei ole minulla mitään esivaltaa.
SIKALA (antaa hänelle pyssyn). Pitäkää sitten pyssyä edes. Se sopii teille.
MODIG. Ase onkin minulle rakkaampi kuin nainen! Pyssy on sotamiehen morsian!
SIKALA. Mutta älkää sitä morsiantanne hypistelkö, jotta se ei paukahda.
(Antti Covéen tulee Juhan seurassa oikealta.)
ANTTI. No, mikä täällä on nuorilla miehillä, kun niin punoittavat ja kädet ovat nyrkissä?
KALLE. Heikkilän Martti ja minä täällä vain keskustelemme.