MARIA. Ei ole. Tarvitaanko minua täällä?
LIISA. Minun pitäisi käydä vähän niityllä juuri nyt. Pitää viedä sinne niille juotavaa. Minun pitäisi vähän puhua sinulle asioista.
MARIA. Kyllä minä sen ajan tässä odotankin.
LIISA. Pitää samalla vähän toruakin sitä Marttia, kun ei ole äidilleen mitään puhunut tuosta tappelusta.
(Menee.)
HENNA. Voi sinua, kultainen nypykkä, kyllä saat hyvän anopin ja apen, jos tähän taloon pääset. Minä olen jo nähnyt niin monta taloa ja niin monta perhettä, että ihan haistan heti tupaan tullessani, missä ollaan onnellisia. Minä myisin vaikka autuuteni, jotta hankkisin sinulle miniän paikan tällaisessa talossa.
MARIA (alakuloisena). Auttaako siinä enää mitään, kun se tappelukin oli eilen.
HENNA. Auttaa ja auttaa varmasti, kun minä hommaan. Katsohan, kohtalon sormi pisti ihan siihen paikkaan, missä apu on.
MARIA. Ja missä se on?
HENNA. Tuolla uunin päällä.