MARIA. Mikä siellä sitten on?
HENNA. Ne housut. Jos saa nuori tyttö käsiinsä rakastamansa miehen housut, niin on taika, joka varmasti auttaa. Se tepsii mieheen ihan tiukasti.
MARIA (innostuen). Ja mikä se taika on?
HENNA. Sinun pitää ottaa nuo Martin housut ja sitten jauhaa niitä käsikivillä.
MARIA. Herranen aika, pitääkö minun he sitten jauhettuina syödä?
HENNA. Ei, ei niitä syödä sentään tarvitse, mutta jauhaa ne pitää oikein pieniksi. Ja että kohtalon sormi on tismalleen tämän asian päällä, se nähdään kaikesta. Ensin tuo pojan oma äiti housut ihan meidän nenämme eteen. Ja sitten on tuossa ihan lähellä käsikivet.
(Osoittaa oven pielessä olevia käsikiviä.)
Ja sitten käy kaikki kuin nakutettu. Isä menee pois, äiti menee pois, me jäämme kahden, eikä talossa ole ketään muita kuin me kaksi. Ota pian housut sieltä alas!
MARIA (ottaa housut uunin päältä). Voi, voi, kuinka minä pelkään!
HENNA. Ei tarvitse pelätä ollenkaan.