— Minun tyttäreni tuli sairaaksi ja silloin vaimoni lupasi henkensä pahalle, jotta tyttäreni pelastuisi. Nyt on se aika kulunut, jonka vaimoni saa elää. Neuvokaa minua, mitä minun tulee tehdä, jotta minä pelastaisin vaimoni ja antaisin oman henkeni hänen edestään.
Pappi mietti asiaa ja sanoi:
— Kenelle henki on luvattu, sille se meneekin.
Mies sai alakuloisena palata vaimonsa luo.
Jo tuli määräpäivä ja loihtija tuli noutamaan vaimon henkeä. Silloin mies alkoi rukoilla:
— Elä vie minun vaimoni henkeä. Jos tahdot jotain, niin ota minun henkeni hänen puolestaan.
Kun loihtija sen kuuli, suostui hän miehen ehdotukseen ja antoi hänelle vielä kolme vuotta elinaikaa.
Mies ei vaimolleen ilmoittanut, että hän tämän hengen oli pelastanut.
Vaimo parani taudistaan ja oli iloinen, kun paha ei ollutkaan häntä saanut.
Mutta tytär oli kuullut, miten isänsä keskusteli loihtijan kanssa ja hän päätti pelastaa isänsä hengen.