He tulivat suuren vuoren koloon. Ennenkuin he astuivat sisään, sanoi käärme pojalle:
— Vaikka kuinka paljon käärmeitä näkisit, niin elä pelästy. Ei niistä mikään sinulle pahaa tee.
Ja käärme vei pojan omaan linnaansa vuoren sisään.
— Sano, mitä nyt tahdot palkaksesi, sanoi käärme. Tahdotko rahaa tai muuta hyvyyttä vai tahdotko oppia ymmärtämään kaikkien lintujen kielet ja kaikkia kieliä, mitä maan päällä on.
Poika sanoi tahtovansa oppia ymmärtämään lintujen kieltä.
Silloin käärme otti suuhunsa lepän lehden ja pani sen toisen pään pojan suuhun ja alkoi suhista. Ja siinä poika oppi lintujen kielet. Mutta ennen lähtöä käärme varoitti miestä koskaan ilmoittamasta, mistä hän tämän taidon oli saanut, muuten hän kuolisi.
Poika läksi vuoresta kulkien mailleen.
Matkallaan hän jäi eräänä yönä metsään nukkumaan, kun ei ennättänyt kylään asti.
Siinä maatessaan puun alla hän kuuli, miten metsän puut huokailivat. Toinen puu sanoi toiselle:
— Tänä yönä kummisi kuolee. Etkö lähde katsomaan.