— Sinne minäkin menen, sanoi toinen veli.
Hän otti leiviskän mallasjauhoja konttiinsa ja läksi pahan mökkiä hakemaan. Illalla hän tuli mökille, astui sisään ja teki aivan niin kuin hän oli veljensäkin kuullut tehneen, pilkkoi puut, sytytti takkaan tulen ja pani sille oikein suuren kattilan, jossa keitti mallasjauhoista keitoksen. Aikoessaan ryhtyä syömiseen, kuului sieltä uunin perältä ääni, joka pyysi talkkunaa itselleen.
— Mikä ihmeellinen sinä olet, kysyi mies, oletko sinä ihminen vai muu paha?
— Se ei kuulu sinuun, vastasi ääni. Kiroile ja anna minulle ruokaa.
— Minne sinä tätä panet, kun tämä on aivan tulikuuma.
— Anna koko kattila tänne, vastasi ääni.
Mies antoi koko kattilan ja sen tehtyään hän laskeutui levolle.
Aamulla se pääpaha tuli kotiaan ja aikoi miehen tappaa, mutta uuninperäinen sanoi:
— Ei sitä miestä pidä tappaa, se antoi minulle ruokaa.
— Mitä me sitten sille annamme? kysyi pääpaha.