— Minä menen nauriskuoppaan. Jos sinä jäät eloon, niin käy minua tiedustamassa. Jos minä jään eloon, niin käyn minä sinua tiedustamassa.
Akka meni saunaan ja mies pani hänen päälleen suuren tiinun kumoon. Sitten kokosi mies suuren kontin pieniä nuppukiviä täyteen, kiipesi saunan katolle ja heittää rapisteli sieltä koko päivän kiviä tiinun päälle.
Akalle tuli jo nälkä siellä tiinun alla istuessaan, mutta hän ei uskaltanut kurkistaakaan peläten muuten kuolevansa. Kun miehellä ei enää ollut kiviä kontissaan, kiipesi hän alas katolta, nosti tiinun reunaa, kurkisti alle ja sanoi:
— Vielä sinä elät?
— Vielä minä elän. Joko nyt maailmanloppu on mennyt ohitse?
— Jo on, vastasi mies. Ja nyt meidän onkin hyvä elää.
Kun akka seuraavana päivänä meni kirkolle, sanoi mies:
— Jos kirkossa kuulutetaan jotain noista rahoista, niin et saa sanoa mitään.
— En sano, vastasi akka.
Kun kirkossa kuulutettiin ja kysyttiin oliko kukaan löytänyt niitä rahoja, jotka kruunun sotaherra oli kadottanut, huusi akka heti täyttä kurkkua: