— Minne sinä menet? kysyi poika.
— Menen tänne pitkin maita, pitkin soita, pitkin kesäteitä.
— Tule sisään!
— Sinussa ei ole ottajaa.
— On kuin onkin, sanoi poika.
Hirvi sanoi hänelle:
— Mene tuonne kallion viereen ja avaa suusi, niin juoksen sinne suoraan.
Poika teki niin, ja hirvi juoksi sellaista vauhtia ja puski niin vimmatusti, että poika lensi kalliota vasten murskaksi, niin että savenpalaset vain paukkuivat.
Ja sitten hirvi murskasi koko savipojan ja päästi sen sisältä pois isän ja äidin ja akan leivät ja taikinan ja heinäväen ja kaikki niiden kapineet, ja jäniksen ja ketun ja karhun, joka oli tullut siellä pojan sisällä nilkuksi.