— Jos olet, niin mitä sitten tulet tänne, sillä tiedäthän, ettei meillä, minulla ja miehelläni, ole enää mitään yhteistä?
— Sitä loppua minä olenkin täällä kuntoon panemassa.
— Vai niin.
— Katsokaahan, minun herrani on saanut päähänsä sellaisen tuuman, että hänen tulee saada aivan toinen nainen vaimokseen, ja hän tahtoo kaikin mokomin purkaa välit teidän kanssanne.
— Hän on minulle siitä kirjoittanut, mutta hän ei ole sanonut, miksi hän oikeastaan tahtoo tulla vapaaksi.
— Juuri sen vuoksi kuin sanoin. Hänellä on toinen mielessään.
— Ja kuka se on? kysyi Brita, ja hänen suupielissään leikki vallaton hymy.
— Sitä minä en tiedä, ei minun herranikaan, mutta kovasti hän on rakastunut häneen, sen näkee kaikesta. Hän tapasi erään neidon Turussa ja on ollut aivan hulluna sen jälkeen.
Brita alkoi helakasti nauraa.
— Hyvähän on, että sille nauratte, sanoi haavuri, vaikka asia onkin niin perin surullinen.