— Se ei kuulu meille. Ei tämä ole mikään nikkarinverstas, sanoi muuan mies.
— Mutta se voi siksi tulla, sanoi Kalle.
— Me teemme kaiken, mitä konepaja tarvitsee. Ellei se anna meille työtä, niin ei meidän tarvitse ryhtyä sen ulkopuolella oleviin.
— Saatte kaksi markkaa jokaisesta pöydästä palkkanne lisäksi.
Miehet liikahtivat.
— Eikö voisi enemmän? sanoi mestari. — Minä olen laskenut, että ainekset nousevat ainoastaan kymmeneen markkaan kaikkein korkeintaan.
— Samaa minäkin lasken, vastasi Kalle. — Ja minä aion myydä näitä kahdellakymmenelläviidellä.
— Tämä on työmiehen nylkemistä! sanoi eräs mies.
— Ei ole. Jos ette ole tällaisen suuren tilauksen valmistuksessa, vaan näpertelette ylitöinänne, niin ette saa kymmenellä markalla aineita. Se on varmaa. Toiseksi ei ole taattu, saatteko tuotantonne myydyksi. Minä takaan sen. Te hyödytte enemmän tällä tavoin.
— Saammeko ajatella asiaa? kysyi mestari.