— Kartanoni lähellä on suo, joka on kaksi kilometriä pitkä. Tahtoisin sen kuivattaa, kun se on ainainen hallanpesä. Jos nyt teen kaksi valtaojaa siihen, niin tulee siitä yhteensä neljätuhatta metriä. Mitä tämä kone tulisi maksamaan?
— Laskujeni mukaan noin viisituhatta!
— Mutta silloinhan minulle tuo ojitus tulee kalliimmaksi, kuin jos käytän ihmisvoimia.
— Mutta jäähän kone teille.
— Se on kyllä totta.
— Olette kai ajatellut sitä, että suosta täytyy voida johdattaa vesi jonnekin? Onko se sellaisella paikalla?
— On. Olen antanut lääninagronoomin mitata korkeudet. Mutta tämä kone yksinään ei vielä toimi. Siihen tarvitaan dynamo ja sen käyttäjä. Mitä ne tulevat maksamaan?
— En voi tarkkaan sanoa. Ehkä noin kolmekymmentäviisituhatta.
Tarvitaan hyvät koneet nimittäin.
— Te nyljette minut aivan! Minähän tuolla hinnalla voisin jo suon kuivata ja lannoittaakin. Minä en voi haaskata sillä tavoin rahaa.
Leski nousi ja käveli kiihkeänä huoneessa. Kalle oli aivan liikkumattomana paikallaan.