— Kiitos siitä! Vaikka olihan se tarpeetonta. Mitä kuukausi sitten päätin, totta kai minä sen pidinkin.
— Se on hyvä.
Insinööri istui pöytänsä ääreen ja jatkoi:
— Te saatte ehdottaa omalle osastollenne miehen, joka voi astua sijaanne. Onko sellainen tiedossanne?
— On kyllä. Mutta minkätähden?
— Minä siirrän teidät muualle. Te tarvitsette laajempaa työalaa, saatte sen nyt.
Kalle kuunteli henkeään pidättäen.
— Minä tarvitsen apulaisekseni miehen, joka ymmärtää käytännöllisesti mekaniikkaa. Te tulette tänne konttorin puolelle ja saatte yhdessä minun kanssani valvoa konepiirustusten ja niihin kuuluvien seikkojen valmistamista.
— Enhän minä osaa, sanoi Kalle hätääntyneenä.
— Te opitte sen, minä tiedän sen varmasti, vastasi insinööri hymyillen. — No, ensi kertaa sai kuulla teidänkin sanovan, ettette jotain osaa.