— Teidän pitäisi oikeastaan ryhtyä tätä murhajuttua selvittämään, sanoi Kalle. — Te olette sivistynyt mies ja voitte varmasti ratkaista kaiken, mikä muille on mahdotonta.
— Minä olen sen jo ratkaissut.
— Murhanko?
— Niin.
— Milloin?
— Lopullisesti nyt. Juuri tänä hetkenä. Sen jälkeen kuin te tulitte tänne.
— Ette kai luule, että minä olen sen tehnyt? sanoi Kalle.
— Teissä ei olisi miestä sellaiseen tekoon. Siihen vaaditaan rohkeutta ja teon peittämiseen älyä.
— Minä jo aivan säikähdyin tässä, kun luulin teidän tarkoittavan minua vaivaista.
Ilmari nauroi.