Helena emäntä huomasi, että hänen velvollisuuksiinsa kuului sääliä vanhaa emäntää, joka oli tällaisen surullisen tapauksen kautta menettänyt tyttärensä vävyn, joka vielä sattui olemaan niin varakas. Olihan suuri vahinko, että Peltolan suuret rikkaudet eivät tulleet hänen sukuunsa. Lopulta vanha emäntä pääsi vapaaksi Helenasta ja läksi verkalleen astumaan Heikkilää kohden. Sisimmässään hän oli kovin suuttunut Helenaan.
— Meillä ei ole oikeutta tehdä tuolla tavalla johtopäätöksiä, mutisi hän itsekseen. — Kirsti on kunniaton ihminen, mutta eihän hänen silti tarvitse olla syypää murhaan. Ja aivan säädytöntä on vetää Antti samaan juttuun, mies, joka tähän asti oli ollut kaikessa aivan kunnollinen. Paha kieli on ihmisen vitsaus.
Heikkilään tullessaan hän selitti tyttärelleen, että Anna oli ottanut asian jotenkin rauhallisesti nukuttuaan yönsä. Kun tietysti omassa kodissa kaikki murheelliset ajatukset johtuivat yhä uudelleen hänen mieleensä, lupasi vanha emäntä pitää Annan vielä muutaman päivän luonaan.
Heikkilän emäntä saattoi äitiään pihalle, ja siinä he vielä keskustelivat edellisen illan tapahtumista..
— Nimismiehenkö auton jälkiä nämä tässä pihalla ovat? kysyi vanha emäntä osoittaen kuistin edessä olevia uurteita.
— Hänen autonsahan siinä oli illalla, vastasi Heikkilän emäntä. — Tämä piha on näin kostealla ilmalla aivan onneton. Varsinkin autoille, jotka ovat raskaita, on tällainen pehmeä maa paha. Nytkin ovat pyörien jäljet painuneet noin syvälle. Minä en tiedä, mitä tälle pihalle pitäisi tehdä, jotta sen saisi kovemmaksi. Kun nimismies täällä käy, niin ei hän tuokaan juuri tämän pihan huonouden vuoksi autoaan tänne. Mutta eilen toi. Täytyyhän sellaista komeaa ja kallista autoa sääliä hiukan. Se kuuluukin maksaneen kahdeksankymmentä tuhatta. Nimismies kertoi, että hän saa muuttaa monta kertaa renkaita, kun pahankuriset pojat panevat nauloja maantielle ja ne puhkaisevat renkaat.
— Missä nimismies tavallisesti autoaan seisottaa täällä käydessään? kysyi vanha emäntä.
— Tuollahan maantien vieressä hän sitä pitää, vastasi Heikkilän emäntä,
— Milloinkahan käräjät pidetään? kysyi vanha emäntä.
— Nimismies soitti juuri tänään ja sanoi sopineensa laamannin kanssa siitä, että käräjät ovat jo ensi lauantaina. Sattuu olemaan sellainen sopiva väliaika juuri nyt.