— Mutta voitko poistua?
— Sen voin tehdä, sillä olen nimenomaan shaahilta saanut toimekseni valvoa lempipuoliso-huoneiston koristamista ja Anahitan kestitsemistä. Isäni huoneet ovat tässä lähellä. Asustan niissä nyt hänen poissaollessaan. Siellä saamme häiritsemättä puhua.
Leveätä pylväskäytävää myöten he poistuivat odotussalista ja astuivat avaralle pihalle. Sen perältä menivät he sisälle pienempään palatsirakennukseen, ja kuljettuaan pitkän solakäytävän läpi saapuivat he suurvisiiri Hassan Ibn Alin avaraan odotussaliin, joka Haomalle oli tuttu hänen edelliseltä käynniltään. Sieltä he kulkivat suurvisiirin pieneen työhuoneeseen.
— Mikä sinun on? — kysyi Demur heidän istuuduttua.
Haoma tunnusti nyt hänelle onnettoman rakkautensa kertojattareen, miten tämä oli sen hyljännyt ja miten Haoma oli päättänyt taistella luvatonta kiintymystään vastaan sekä ilmaista kieltäymispäätöksensä kertojattarelle.
— Minun täytyy vielä saada häntä tavata, minun täytyy saada ilmaista hänelle päätökseni, minun täytyy vielä kerta nähdä hänen viattomat silmänsä…
— Mutta ajattele toki, että toivomuksesi on miltei mahdoton toteuttaa. Mitenkä voisit sinä tunkea lempipuolison-asuntoon joutumatta mitä suurimpaan vaaraan?
— Sanoithan juuri itse, että sinulla on toimena valvoa näiden huoneiden koristamista. Etkö voisi kutsua kertojatarta johonkin sivuhuoneeseen, jotta voisin puhua hänen kanssaan?
— Sitä en voi. Sillä kertojattaren mentyä sinne sisälle, en minä enää saa näyttäytyä siellä. Ainoastaan uskottujen eunukkien kautta saan kuulustella, miten koristaminen ja kestitys on järjestetty.
— Anna minulle siis eunukinpuku ja toimeksi jonkun koristusesineen vienti noihin huoneisiin. Saatanhan salaisesti puhutella Ferengistä ja pyytää häntä kutsumaan kertojatarta johonkin sivuhuoneeseen.